Sookie on pääsemässä yli suhteestaan vampyyri-Billin kanssa ja kuumat treffit Quinnin kanssa odottavat. Quinnin, joka on todella komea muodonmuuttaja, ihmistiikeri. Ikävä kyllä, hän ei pääsekään treffeille, sillä käsky käy: hänen on lähdettävä tyhjentämään serkkunsa Hadleyn asuntoa New Orleansiin. Vampyyriserkku Hadleylla oli värikäs elämä, kaikesta päätellen ja perintökin näyttää olevan enemmän kirous.
Joku ei selvästikään halua, että Hadleyn suhde Louisianan vampyyrikuningattareen tulisi julki. Sookie joutuu jälleen sotkeutumaan yhteen jos toiseenkin omalaatuiseen tapaukseen. Tapana tuntuu olevan, että hän löytää kuolleita komeroista ja niin käy nytkin. Onneksi menehtyneen Hadleyn vuokraemäntä on noita, tosin vielä harjoitteluvaiheessa, ja pystyy ehkä vähän valaisemaan tilannetta. Toisaalta Sookie on jälleen liemessä usean asian kanssa.
Sookie pelastaa myös monta tilannetta kärsien kuitenkin myös samalla erinäisistä omalaatuisista hyökkäyksistä. Mukaan ilmaantuu vasta vampyyriksi muuntuneita, ihmissusia sekä paljon muita erilaisia olentoja, joista kaikki eivät ole ainakaan Sookien puolella. Noita Amelie ystävineen järjestää näytöksen, jossa Hadleyn viimeiset hetket nähdään ja tämä on todella yllätys. Yllätys myös perheelle, jonka tytär katosi omituisesti tarinan edellisissä vaiheissa. Yllätyksiä seuraa myös Sookielle: hän saa tietää omasta verenperimästään jotakin. Selviää nimittäin se, miksi ylikset ovat niin kiinnostuneita hänestä, mutta tavalliset miehet tuskin viitsivät vilkaistakaan. Järkytys tämä ei sentään ole, mutta melkoisen kiinnostava tieto kaikille asiaan sekaantuneille.
Kun Sookie lopulta on jälleen kerran upean Quinnin avulla järjestänyt asioita kuntoon, hän joutuu – tai pääsee – osallistumaan kuningattaren juhliin, jotka ovat monellakin eri tavalla varsin vaikuttavat, vauhdikkaat ja veriset. Seurauksena ovat ehkä hieman yllättävät eli leidille tarjoutuu tilaisuus olla läsnä jälleen uusissa tilaisuuksissa, joista varmasti kuullaan lisää jatkossa. Quinnin muodonmuutosta kuvaillaan melkoisen elävästi ja muutenkin herra vaikuttaa melkoiselta hurmurilta omalla tavallaan.
Sarjan kuudes suomennettu romaani ei edelleenkään petä lukijakuntaansa. Charlaine Harris pitää jännitystä hyvin yllä sekä tuo joka osassa esille jotakin uutta myös Sookiesta sekä yliluonnollisista olennoista, joita onkin liikkeellä enemmän kuin kukaan osaisi odottaa. Vampyrologiaa maustettuna kiinnostavilla yksityiskohdilla, romantiikalla ja omalaatuisilla sekä välillä verisilläkin tapahtumilla, unohtamatta tietenkään aivan tavallista tarjoilijan elämää. Sopii kenelle tahansa, joka on kiinnostunut aihepiiristä ja haluaa lukea hieman kevyemmän romaanin aiheesta. Sarjan kirjat voi toki lukea missä järjestyksessä tahansa, mutta asiaan syventynyt aloittaa alusta. Kaikissa kirjoissa on pienet viitteet myös alkuperäisiin tapahtumiin, joten yksittäisenkin opuksen lukija pääsee sopivasti kärryille tapahtuneesta.