Heh! Vaan nyt on sanoihin perustava kirja-arvostelija pulassa ja kiipelissä. Käsissä on repimistä sietävä vahvakantinen ja pahvisivuinen kirja, mistä voi tarkkakorvainen lukija päätellä, että tuskin tuo kirja sitten on aikuisille tarkoitettu.
Ei olekaan.
Ja sanoja ei ole ollenkaan! Paitsi kirjan nimi kannessa: Vauvan iloinen ihmettelykirja. Sekä hyvin pienellä takakannen viimeiseltä riviltä mustan sammakon alapuolelta luettavissa tekijän nimi: Venla Poskela.
Katseltavaa on sentään parikymmentä kuvaa, kun kannet mukaan lasketaan.
Kaikkea tuota ihmetellessä kirja-arvostelijaukki on varmaan yhtä hämmentynyt kuin ensikirjan saaja, alle vuoden ikäinen veitikka. Kun kumpikin on ensi hämmennyksensä kokenut, päästään asiaan: maistelemaan kirjaa. Pienempi nuolemaan ja raapimaan, äkisemään ihmettä kummaa. Isompi kääntelemään sivuja ja kertomaan kuvista: – Katopa tuossa on leppäkertunpullukka, tuossa luikertelee punainen katkokäärme, tuossa, maltapas, aurinko kuin sinä. Tämä musta nalle on …
Noin sitä mennään, eteen ja taakse.
Kiva kirja, minkä nyt vähän häiritsi, ei tuo pieni lukija lainkaan, vaan kuvien synkähkön tummat värit.
Hauska lukuhetki kaikin.