Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Aila Ruohon kipinä Vartiotornin varjossa –kirjan kirjoittamiselle syntyi, kun Jehovan todistajien virallinen tiedottaja Veikko Leinonen kiisti julkisuudessa, etteivät Jehovan todistajat karta uskosta eronneita tai erotettuja. Ruohon haastattelemien entisten todistajien ja jopa Jehovan todistajien virallisen lehden, Vartiotornin, mukaan karttaminen on kuitenkin sääntö ja käytäntö: luopioita pitää vältellä. Vartiotornin varjossa -kirjaan Ruoho keräsi entisten todistajien kokemuksia paitsi karttamisesta myös muista armottomista todistajien säännöistä.
Jehovan todistajien elämä on rankkaa lapsuudesta hautaan: juhlat ja syntymäpäivät ovat paholaisen keksintöjä, ystäviä ei saa edes yrittää hankkia maailmallisten joukosta, ja muut oppilaat ja jopa opettajat saattavat kiusata todistajuudesta. Harvaa lasta kuitenkaan lohduttaa väite, että maailmallisten pilkka on todiste siitä, että todistajuus on ”oikea uskonto”.
Akateemista tai muutoin pitkää koulutusta ei suositella Jehovan todistajille, koska sen katsotaan vievän aikaa kenttätyöltä. Koulutuksen vuoksi joutuisi myös lukemaan muitakin kuin Jehovan todistajien virallisia oppikirjoja, joten opiskelua voidaan pitää yhteisön johtohahmojen kannalta monellakin tavalla vaarallisena.
Jehovantodistajuus vaikuttaa myös perheen hankintaan. Jehovan todistajat pelkäävät maailmanlopun koittoa, joten sen vuoksi lapsia ei kannata hankkia.
Jos läheinen ‒ esimerkiksi ystävä tai vanhempi ‒ eroaa todistajista, häntä pitää karttaa. Jos näin ei tapahdu, tottelematon todistaja saattaa päätyä oikeuskomitean kuultavaksi ja joutua itse kartetuksi. On siis parempi vain totella ja kiertää julistamassa sanaa. Jehovalle on annettava kaikki mahdollinen, eikä sekään riitä.
Naisten asema Jehovan todistajissa on heikko. Vaimon tehtävä on kunnioittaa miestään ja olla tämän alamainen. Jehovan todistajien pienetkin vastuutehtävät annetaan vain miehille, eivätkä naiset saa opettaa miehiä tai pitää puheita. Jos nainen pitää puheen, sitä kutsutaan harjoituspuheeksi. Avioeroa ei sallita, vaikka puoliso olisi väkivaltainen. Ainoastaan pettämistä pidetään oikeutettuna syynä avioerolle.
Ruohon kirja koostuu suurelta osin entisten todistajien kertomuksista. Tarinat ovat murheellisia ja turhauttavia. Surullisten tarinoiden keskellä Ruoho ei aina malta pysyä objektiivisena osapuolena, vaan ottaa vahvasti kantaa asioihin. Tämä on tarpeetonta, sillä lukija ymmärtää. Kirjan kertomusten perusteella syntyy kuva uskonlahkosta, joka kohtelee jäseniään hyvin julmasti. Vartiotornin varjossa -kirjan alussa verrataan jehovantodistajuutta ja George Orwellin kuuluisan dystopiaromaanin Vuonna 1984 yhteiskuntaa. Fiktiivisen kirjan ja todellisen järjestön yhtäläisyydet ovat silmiinpistäviä. Tämän kirjan jälkeen en enää tunne harmistusta, kun kaksi Jehovan todistajaa on jälleen ovellani, vaan sääliä ja myötätuntoa.