Varjot-romaani on monella tavalla hurja ja nykyaikaisten dekkarien lailla melko väkivaltainenkin. Sen tapahtumat sijoittuvat kesäiseen Tukholmaan, jossa liikkuu salaperäinen, naamioitunut neljän kostajan liiga. He ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä, ja kysymys on naisiin kohdistuneista väkivaltarikoksista, jotka on kuitenkin jo tuomittu oikeusistuimessa. ”Silmä silmästä, hammas hampaasta”.
Naisjoukko – sillä naisiahan nämä kostajat ovat – on ottanut periaatteekseen tämän Hammurabin ja Mooseksen lain; he uskovat, etteivät rikolliset miehet ole saaneet kyllin ankaria rangaistuksia, ja nyt heidät tuomitaan samalla mitalla kuin heidän rikoksensa ovat olleet. Mutta mahtavatko kostajat pysyä suunnitelmissaan? Kasvaako heidän vihansa liian suureksi? – Näitä tapauksia selvittää Wennstamin aiemmista kirjoista tuttu rikostarkastaja Charlotta Lugn, kun taas iranilaistaustainen juristi Shirin Sundin saa melko lailla erikoisen pestin puolustusasianajajana.
Kirja on kokonaisuutena varsin jännittävä, ja sen viimeisten sivujen loppukäänne antaa tapahtumille vielä ihan uutta puhtia. Charlotan ja Shirinin henkilökuvatkin syvenevät jälleen, kun heidän yksityisiä asioitaan ja rakkaussuhteitaan puidaan sopivassa määrin: kaiken väkivallan vastapainoksi romaanissa on nimittäin erotiikkaa noin kotitarpeiksi, paljon enemmän kuin tämän sarjan aiemmissa osissa.
Tuhdista sivumäärästään huolimatta kirja oli nopea luettava, ja varmasti se kuluu Wennstamin ja muiden pohjoismaisten dekkarin ystävien käsissä.