Nora Robertsia voinee kiistämättä kutsua viihteen kuningattareksi, sillä hän on kirjoittanut yli sata kirjaa, joista suuri osa on saavuttanut lukijoiden keskuudessa hyvinkin suuren suosion. Pääasiallisesti Roberts kirjoittaa romanttista viihdettä, johon usein sisältyy jonkin verran myös jännitystä. Toisaalta hän on laajentanut reviiriään myös scifiin ja fantasiaan, sillä Roberts kirjoittaa eräänlaista rikos-scifi-sarjaa salanimellä J. D. Robb.
Varjojen saalistaja puolestaan edustaa Robertsin fantasiatuotantoa, sillä Varjojen ratsu -osalla alkanut O’Dwyerin serkut -sarja kertoo pahuutta vastaan taistelevista irlantilaisista noitasisaruksista. Yliluonnollisista elementeistä huolimatta tarinasta löytyvät myös perinteiset viihdekirjallisuuden elementit, eikä vähemmän fantasiaa lukevienkaan kirjailijan fanien tarvitse pelästyä.
Sarjan toisessa osassa Connorilla, Mearalla ja muilla piirin jäsenillä on takanaan jo yksi epäonnistunut yritys kukistaa pimeyden velho. Vaikka aiempi suunnitelma epäonnistuikin, velho on kuitenkin heikentynyt ja ystävyksillä olisi hyvä hetki yrittää uudelleen, kunhan he vain keksisivät mikä aiemmalla kerralla meni pieleen. Lisäpaineita velhon tuhoamiselle tuo se, että tämä on ottanut silmätikukseen taikavoimia omaamattoman Mearan, jonka hyvinvoinnista Connor huomaa hieman yllättäen olevansa kiinnostunut enemmäkin kuin ystävänä.
Vaikka Nora Robertsin kirjojen romanttiset juonikuviot ovat yleensä hyvinkin ennalta-arvattavia, on hänelle annettava tunnustusta juoneen paneutumisesta ja mittavista taustatöistä. Hänen kirjojensa sankarittaret eivät istu kotona odottelemassa prinssiään saapuvaksi, vaan ovat yleensä eri alojen arvostettuja ammattilaisia. Robertsin kirjojen kautta saakin tutustua myös eri ammattien maailmaan, mikä tuo muuten varsin viihteellisiin kirjoihin lisämielenkiintoa. Lisäksi itse näen Robertsin ansiot erityisesti jännitysromaanien kirjoittajana, sillä pelkästä romantiikasta harvoin riittää kokonaisen romaanin sisällöksi.
Onkin helppoa ymmärtää miksi Nora Robertsin kirjat ovat Suomessakin niin suosittuja, sillä ne ovat sujuvasti kirjoitettuja, eivätkä sorru aliarvioimaan naishahmojaan tai lukijoitaan. Suurta ajateltavaa kirjoista ei löydä, mutta kevyttä viihdettä etsivälle niitä voi suositella lämpimästi.