Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Philippe Claudel on kirjoittanut jälleen erinomaisen tunnelmallisen, surumielisen ja mieleenpainuvan kirjan. Edellinen suomennos Harmaat sielut oli tällainen ja Varjojen raportti tavoittaa paljon samaa — on vain vieläkin hienompi.
Kirja kertoo jossain Ranskan ja Saksan rajalla olevasta pikkukylästä vähän toisen maailmansodan jälkeen. Syrjäiseen kylään on saapunut muukalainen, Anderer, joka on herättänyt kyläläisissä ihmetystä jo kolmen kuukauden ajan. Sitten toteutuu pahin: muualta tullut vieras tapetaan. Kirjan päähenkilö Brodeck, itsekin omalla tavallaan ulkopuolinen, joutuu kirjoittamaan raportin tapahtuneesta.
Siinä sivussa Brodeck kirjoittaa toisen raportin, tämän kirjan, jossa hän tilittää kokemuksiaan. Muukalaisena kylään itsekin tullut Brodeck joutui sodan aikana keskitysleirille, mutta palasi elävänä takaisin kylään, joka ei välttämättä halunnut ottaa häntä vastaan. Kirja harhailee muukalaisen kuolemaan liittyvistä tapahtumista sotavuosiin ja Brodeckin opiskeluvuosiin.
Kaikkea yhdistää sama pahuus ja epäluulo ulkopuolisia kohtaan, sen tunteen luotaaminen on Varjojen raportin ydin ja tarkoitus. Mikä saa ihmisen tekemään julmuuksia toista ihmistä kohtaan? Onko kukaan viaton? Kirjan tunnelmassa ja tematiikassa on paljon samaa kuin Harmaissa sieluissa.
”Meillä päin talvi on pitkä kuin miekanterään varrastetut vuosisadat, ja silloin metsien tukkima suuri laakso tuntuu valtavan vankilan portilta.” Kauniisti kirjoitettu tarina on samaan aikaan nautinnollista luettavaa ja hyvin surullinen kokemus.
