Aburiria on fiktiivinen valtio jossain päin Afrikkaa. Maata hallitsee itsevaltiaana Valtias, jossa yhdistyvät maailman diktaattorien hurmaavimmat piirteet. Valtiaan syntymäpäivän kunniaksi päätetään rakentaa taivaaseen asti ulottuva torni – kunhan vain Globaalipankki myöntää lainan, jolla torni saadaan rahoitettua. Kaikki kansalaiset eivät vain ole aivan yhtä mieltä hankkeen mielekkyydestä.
Variksen velho on hulppeaa satiiria, jota kerrotaan värikkäällä ja liioittelevalla kielellä. Teoksen henkilökaarti on mielipuolinen: Valtias itse ja Valtiaan taistelevat ministerit, korruptoituneet liikemiehet ja poliisit, Aburirian Kansan Ääni -liike, itse Variksen velho… Teos poukkoilee taianomaisesti suuntaan jos toiseen. Ngugi wa Thiong’o kuvaa armottomasti taikauskoa, siirtomaavallan rippeitä, mustien vallanpitäjien alemmuudentunnetta valkoisia kohtaan, länsimaiden finanssilaitosten teräksistä otetta – satiiri on terävää ja meno farssia.
Kirja on pitkä, yli 700 sivua, silti sen olisi suonut jatkuvan kenties hieman pidemmälle – nyt loppu hieman lässähtää. Vaan uskon kyllä, että noin huikealle tarinalle on vaikea luoda arvoistaan loppua. Mikäli afrikkalainen kirjallisuus ja kerrontaperinne on vierasta – kuten varmasti useimmille on – Variksen velho on mitä oivallisin aloituspiste tutustumismatkalle.