Pari vuotta isänsä kuoleman jälkeen puhuessaan isän muistoksi järjestyssä tilaisuudessa kirjailija Siri Hustvedt sai vapinakohtauksen, jossa hän ei pystynyt hallitsemaan kehoaan kaulasta alaspäin, vaikka puhe luistikin normaalisti. Myöhemmin oireet ovat toistuneet usein hänen julkisissa esiintymisissään. Hustvedt päätti yrittää ottaa selvää, mistä hänen oireensa johtuvat ja voidaanko niitä hoitaa.
Vapiseva nainen on sukellus neurotieteiden, psykologian ja psykiatrian tutkimuksien historiaan ja nykytilaan. Hustvedt pyrkii selvittämään tutkimuksen tärkeimpiä löytöjä laajasti, mutta samalla selkeästi ja kansantajuisesti. Mukana on paljon tapauskertomuksia, jotka ihmeellisine yksityiskohtineen kerta toisensa jälkeen osoittavat sen, kuinka vähän ihmisen psykologiasta ja aivoista vielä tiedetään. Koko ajan Hustvedt peilaa tutkimuskenttää omaan tarinaansa ja omiin oireisiinsa. Hänen omakohtaiset kokemuksensa ja tuntemuksensa ovat kirjan kantava voima alusta loppuun.
Ihmisen mieli ja aivot ovat loppumattoman hämmennyksen aihe. Joillekin oireille löydetään syyt ja seuraukset, joillekin lähes samankaltaisille tapauksille mikään ei auta. On myös tapauksia, joissa oireyhtymästä, kuten vaikkapa epilepsiasta, tulee erottamaton osa kantajansa minuutta, eikä oireita ole edes tarpeen parantaa. Tieteen kehittyessä selitysmallit muuttuvat, mutta mikään malli ei ole täydellinen. Siri Hustvedtin matka omaan itseen ja minuutensa määrittelyyn on kiinnostavaa luettavaa, jota kannattaa vinkata.