Ramsey Campbell voi monelle suomalaiselle kauhun ystävällekin hieman tuntematon nimi, ainakin jos lukee pelkästään käännöskirjallisuutta. Hänen mittavasta yli 30 romaanin tuotannostaan vain Nimetön painajainen on käännetty suomeksi.
Vanhat sarvet -kokoelman novellit on valinnut kotimaisen kauhukirjallisuuden ykkösnimi Marko Hautala. Hän avaa hyvin novellien valintaprosessiaan kattavassa esipuheessa. Hautala on onnistunut luomaan toimivan kokonaisuuden ja oikeastaan ainut kritiikki, mitä valikoimasta voi sanoa, on että novelleja olisi halunnut lukea enemmänkin.
Kokoelmasta löytyy viisi novellia. ”Savupiippu” voitti World Fantasy Award -palkinnon. Omaksi suosikikseni nousi ”Lysti ei lopu milloinkaan”. Se on osittain absurdi tarina vanhuksesta, joka on vieraantunut todellisuudesta. Se tuo mieleen Philip K. Dick -tyylisen loppuoivallukseen rakentuvan novellin, joka jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa.
Novellit ovat laajalti Campbellin uran eri vaiheilta. Kokoelman ensimmäisen ja viimeisen novellin julkaisuhetken välillä on 37 vuotta aikaa. Vaikka Campbellin tyyli muuttuu novellien välillä, säilyy hänen vahvuutensa. Campbellin kauhu onnistuu erityisesti tunnelman luomisessa. Hän ei pelkää haastaa lukijaansa; Vanhat sarvet on hyvä esimerkki siitä, että kauhukirjallisuus ei ole pelkästään yksinkertainen ja köyhä kirjallisuusgenre.
Kauhukirjallisuuden ystävät viihtyvät Vanhojen sarvien parissa kuin mörkö sängyn alla.