Kuusikymmentäluvun lopulla sarjakuvagenreen tuli uusi tulokas Vampirella. Kauhuaiheinen lehti iski kanteensa niukkaan asuun pukeutuneen naisen ja lupasi ihon kananlihalle saavia kauhutarinoita. Vampirellan päähahmo on sarjan nimeä kantava vampyyritar, vieraan planeetan asukas, joka ajautuu maahan veren perässä.
Ajan saatossa Vampirellan parissa on työskennellyt sangen nimekkäitä sarjakuvantekijöitä aina Alan Mooresta lähtien. Tämä kokoelma käynnistää lehden kulun ja sisältää seitsemän ensimmäistä numeroa. Jokainen lehti sisältää useita lyhyitä tarinoita, jotka saattavat liittyä toisiinsa käsitellen samaa aihetta. Useimmiten tarinat ovat kuitenkin täysin itsenäisiä ja Vampirella toimii tarinoissa pelkkänä kertojana.
Tarinoiden juonet käsittelevät aika lailla klassikkokauhuaiheita: noituutta ja hirviöitä. Neljän aukeaman tarinat eivät muodosta kaikkein syvällisimpiä juonia. Jos suoraan sanotaan, uskon että lehden tarinat olisivat toimineet suurempina kokonaisuuksina huomattavasti paremmin. Minulla kokoelma kuitenkin meni varsin sulavasti tarina kerrallaan aamu- ja iltalukemisena.
Kokoelman kuvitus eroaa aikakauden yleisistä amerikkalaisista sarjakuvista paljon. Esimerkiksi aikakauden Marvelin ja DC:n supersankarit tuntuvat kovin pelkistetyiltä Vampirellan kuvitukseen verrattuna. Mustavalkoinen ilmaisu vain korostaa eroja, sillä varjostukset luovat tunnelmaa todella hyvin. Tummasävyinen kuvitus tuntuu myös oikealta valinnalta kauhu-aiheisiin tarinoihin. Aivan tasalaatuista kuvitus ei ole, vaan vaihtelee muutaman tarinan kohdalla varsin rajusti.
Kaiken kaikkiaan Vampirella : kirjasto 1 on mielenkiintoinen kokoelma, jota voi suositella klassikkosarjakuvista kiinnostuneille tai vaikkapa Lovecraftin tuotoksista pitäville. Se ei ehkä kuitenkaan kolahda moderniin sarjakuviin tottuneille samalla voimalla.