A-ryhmän toiminta uhkaa olla loppusuoralla, mutta ryhmä joudutaan kokoamaan kasaan vielä kerran. Tarina alkaa eräänä loppukesän päivänä. Juuri sinä päivänä, kun kesä muuttuu syksyksi. Alku voi jonkun mielestä olla puuduttava, mutta kannattaakin odottaa. Tästä tulee ryhmän lähes omituisin juttu, vaikka se ei siltä aluksi vaikutakaan.
Kaikki alkaa melko tavanomaisesti, no ainakin siellä päin kaupunkia. Pieni videovuokraamo ryöstetään ja asiaa aletaan tutkia ensin täysin normaalina ryöstönä. Kuitenkin sekä eräs asiakkaista että vuokraamon omistaja käyttäytyivät jotenkin oudosti, kukaan ei vain keksi miksi. Valvontakameran nauhoitetta täytyy katsella useampaan kertaan. Jotakin on todella pielessä tässä ryöstössä.
Paul Hjelmille taas tehdään työtarjous, josta ei voi kieltäytyä – samalla hän joutuu kuitenkin etsimään erään henkilön eli tavallaan edeltäjänsä. Asia ei vaikuta kovin monimutkaiselta, mutta kun mies on selvinnyt hengissä maailman pahimmissakin paikoissa tähän asti ja on onnistunut katoamaan jäljettömiin, tehtävä on jopa hänelle haastava. Tuntuu tosin siltä, että hänelle on kyllä jätetty riittävästi vihjeitä, kun hän osaisi vain tulkita ne oikein. Jäljitys vie hänet lopulta kansainvälisen konfliktin keskelle – tätä hän oikeastaan vähiten osasi odottaa.
Lisäksi joukko ryöstäjiä nappaa pankkiautomaattia käyttäviä henkilöitä, pakottaa heidät antamaan tunnusluvun sekä nostaa pienehköjä summia. Tekotapa on sama, summat eivät ole kovin suuria, mutta kun tämä kertautuu useammin, ovat ryöstäjät jo varoissaan. Lisäksi he ovat ammattilaisen tavoin huolehtineet ja suunnitelleet tapahtumat etukäteen. Tämäkin juttu tulee vielä A-ryhmän selvitettäväksi syksyn saapuessa.
Videovuokraamon ryöstö mutkistuu, kun taustalta selviää lopulta kaameampi rikos. Vuokraamoa on käytetty houkutuspaikkana vastapäiseen taloon, jossa myydään laitonta laihdutuslääkettä. Mutta ei suinkaan kaikille, ilmoituksen laatijalla on omat keinonsa haarukoida uhrinsa. Psykopaatti murhaaja kiduttaa ja tappaa hitaasti erässä asunnossa anorektisia tyttöjä. Pro ana, vielä laihemmaksi – hinnalla millä hyvänsä. Nämä tytöt saivat maksaa siitä hengellään ja kun poliisit pääsevät paikalle, jäljellä on vain verta sekä tieto siitä, että kaksi naista tai nuorta tyttöä sekä murhaaja ovat vielä kadoksissa. He ehtivät juuri ja juuri pakoon.
Tutkinnat sekoittuvat väkisinkin toisiinsa oudolla tavalla. Joka puolella on valvontakameroita, jotka ovat tallentaneet jotakin, mutta onko niistä apua? Osa on julkisia, osa yksityisiä. Isoveli valvoo, mutta onko valvonnalla enää mitään tehoa? Voiko poliisi tehdä yhteistyötä rikollisten kanssa leikatakseen juuriltaan toisen rikollisen toimintatavan, henkilön tai yhteisön? Voiko hyvän puolesta taisteleminen muuttaa ihmisen pahaksi?
Valvova silmä on eräs Arne Dahlin parhaita A-ryhmästä kertovia rikostarinoita. Juonet kietoutuvat toisiinsa ovelan kiehtovasti, vaikka aiheet ovat rankkoja, koska ne ovat niin lähellä nykypäivää ja todellisuutta. Välissä on huomaavinaan myös viiltävää ironiaa, yhteiskuntakritiikkiä sekä ainakin tavanomaisesta poikkeavaa kerrontaa. Tarina kulkee monista päällekkäisjuonista huolimatta mallikkaasti ja tämä tuli jälleen luettua yhdeltä istumalta. Ei vain malttanut lopettaa. Lisäksi teksti sai aikaan melkoisen voimakkaita vihan ja malttamattomuuden purkauksia. Suosittelen kaikille psykologisen jännäreiden ystäville sekä A-ryhmää aikaisemmin seuranneille.