Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mikäpä tämän parempi hetki syventyä lukemaan energia-asioista nyt kun uutisissa ei paljoa muusta puhutakaan kuin nousevista sähkön hinnoista. Energiatekniikan diplomi-insinööri Tuomas Vanhasen kuusi vuotta sitten julkaistu kirja on ajankohtaisempi kuin koskaan ja tarkastelee energiakysymystä laajalti, sekä tavallisten kuluttajan että koko Suomen näkökulmasta.
Kirja aloittaa onneksi aivan alkeista. Mikä on kilowattitunti ja mihin se riittää? Kuten Vanhanen kirjan alussa toteaa, tavallisen kuluttajan voi olla hankala tietää millä teoilla on energian kulutuksen kannalta oikeasti merkitystä, saati sitten koko maailmaa koskevan ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Yliarvioimme helposti pienten tekojen ja erityisesti aliarvioimme suurten tekojen vaikutukset. Kumpi on merkityksellisempää: laitteiden sammuttaminen vai laitteiden vaihtaminen energiatehokkaisiin? Moni veikkaisi ensimmäistä, mutta se olisi väärin.
Entäpä jos Suomi turvautuu uusiutuviin energialähteisiin, loppuuko Suomesta sähkö talven kylminä tunteina? Energiakysymykset kuumentavat helposti tunteita ja varsinkin sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon väärääkin tietoa. Valot päälle! pyrkii kertomaan aiheesta puolueettomasti ja asiantuntijoiden kommentteihin nojaten.
Peruskäsitteistä kirja jatkaa energiankäyttöön kotona, mikä on varmaankin tällä hetkellä se kirjan ajankohtaisin osio. Keskimääräinen suomalainen nelihenkinen perhe sähkölämmitteisessä omakotitalossa kuluttaa vuodessa noin 20 000 kilowattituntia sähköä, josta puolet menee asunnon lämmitykseen ja neljännes käyttöveden tarpeisiin. Vanhanen käsittelee arkisia kysymyksiä kuten miten suuri merkitys hintoihin on pitkillä kuumilla suihkuilla tai mikä vaikutus on jos suihkutteleekin illalla ja hyödyntää iltasähköä. Kotiakun hommaaminen oman sähkötuotannon seuraksi ei ole lainkaan pöllömpi idea, mutta Vanhanen tarkastelee myös, miten aurinkopaneelien koko tulisi valita ja kuinka paljon ilmalämpöpumpun hommaaminen keskimäärin säästää sähkölaskusta (peräti kolmanneksen).
Tästä edetään energiankulutukseen liikenteessä ja ruoantuotannossa. Kirjan jälkipuoliskolla käsitellään myös sitä suurta kysymystä, eli miltä näyttävät sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymät. Tähän kysymykseen vaikuttaa paitsi politiikka ja talous, niin myös teknologian kehittyminen. Vanhanen käsittelee muun muassa bioenergiaa, tuuli- aurinko-, ja ydinvoimaa, ja eri energiamuotojen haitat ja haasteet käsitellään suht perusteellisesti. Olisin oikeastaan toivonut vain vetypolttoaineita ja biokaasua käsiteltävän kirjassa hieman syvemmin. Vetypolttoaineet käsitellään kirjassa niin nopeasti, että siitä jäi hädin tuskin minkäänlaista muistikuvaa ja bioenergiaa puolestaan käsitellään vain hyvin yleisellä tasolla.
Uutta ja mielenkiintoista luettavaa oli puolestaan sähkön varastointiin ja energiaverkon joustoon liittyvät kysymykset. Uusiutuvien energiamuotojen kannalta on tärkeää, että voimme yhä tehokkaammin siirtää energiaa joustavasti kulutuksen mukaan ja tuoda joustoa juuri kylmimpien talviaikojen kulutushuippuihin.
Vaikka toisinaan tulevaisuus vaikuttaa aika ankealta, on Valot päälle! loppujen lopuksi miellyttävän positiivinen teos. Tässähän on vaikka mitä tehtävissä! Me suomalaiset kenties kulutamme enemmän energiaa asukasta kohti kuin kukaan muu Euroopassa, mutta suuri osa tästä energiasta on onneksi vähäpäästöistä bio- ja ydinenergiaa. Vaikka erityisesti lämmitysratkaisuissa ja liikenteessä meillä on vielä paljon tehtävää, niin meillä on toisaalta paljon myös vaihtoehtoja, Vanhanen lohduttaa. Suomessa tuulee, meillä on paljon metsää, ydinvoimaa ei olla ajamassa alas ja ei aurinkoenergiakaan ole meidän kannalta merkityksetöntä. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö suomalaisten pitäisi miettiä myös omaa kulutustaan uusiksi, mutta sekin on lopulta vain tottumuskysymys. Autoilun ja lihansyönnin vähentäminen ovat merkittäviä tekoja, vaikka poliittiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovatkin lopulta ne kaikkein merkittävimmät.
Tämä kirja tuli kyllä ihan tarpeeseen. Olen lukenut aiheesta aikaisemmin vaikka mitä satunnaista nettiartikkelia, mutta kokonaiskuva on kieltämättä jäänyt aika aukkoiseksi. Aihe voisi olla satunnaiselle lukijalle raskas, mutta tältä karikolta onneksi vältytään, sillä kirja kirjoitettu ilahduttavan humoristisella otteella, eikä missään vaiheessa upota tarpeettomaan jargoniin. Kirjan kevyttä otetta korostaa myös Tytti Turpeisen luonnosmaiset ja hauskat kuvitukset. Suosittelen siis ehdottomasti tutustumaan, varsinkin kun kirjan voi ladata myös ilmaiseksi.