Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Joulu lähestyy ja Kay Scarpetta saa New Yorkin poliisilta tutkittavakseen Keskuspuistosta löytyneen nuoren naisen ruumiin. Ruumishuoneelta Scarpetta kiirehtii suoraan tv-lähetykseen, jossa show’n juontaja yhdistää naisen murhan miljoonaperijätär Hannah Starrin mystiseen katoamiseen.
Kotona uupunutta Scarpettaa odottaa paketti, joka vaikuttaa häntä vastaan suunnatulta pommilta. Hän tajuaa olevansa hengenvaarassa, mutta ei tiedä miksi. CNN:n ehdotus omasta tv-show’sta tuntuu joka tapauksessa tulevan mahdollisimman huonoon aikaan.
Verkko tiivistyy, kun murhatutkinnassa paljastuu epäily kuuluisan näyttelijän yököttävistä seksuaalirikoksista. Kohta selviää myös, että Lucylla on yhteinen menneisyys kadonneen perijättären kanssa…
Lukijoilla on selkeästi viha- tai rakkaussuhde Scarpetta-dekkareihin. Niistä joko pidetään tai sitten niitä ei jakseta lukea lainkaan. Otin tämän vinkkaukseen siksi, että ainakin tässä trillerissä Cornwell on melko selkeästi muuttanut tyyliään. Lyhenteet, joita ensimmäisissä kirjoissa vilisi tiuhaan ja jopa häiritsevästi, on karsittu minimiin. Kylmä tyyli on alkanut väistyä ja Scarpettasta sekä Bentonista, Lucysta ja jopa Marinosta alkaa paljastua herkempiä ja henkilökohtaisempia asioita, myös heidän menneisyydestään.
Kirja on tiivis, jännittävä ja osittain henkilökohtaisen sekä intiimin oloinen. Aikaisemmin välillä kylmän tekninen kerronta on lämpimämpää ja ymmärtävämpää, silti itse tapahtumista, murhista, vainoamisesta ja vaaroista ei tingitä hetkeäkään. Muutama asia jää tavan mukaan auki, mutta tämä vain korostaa kirjailijan ehkä hieman muuttunutta asennetta omiin teoksiinsa. Häntä on joskus arvosteltu teknisestä, kylmästä ja lohduttoman yksityiskohtaisesta kuvaamisesta. Uskonkin, että Cornwell on huomannut lukijoidensa tarpeet ja itse myös kirjoittajana muuttanut tyyliään.
Suosittelenkin tätä kaikille Scarpetta-faneille, mutta vaihtoehdoksi erityisesti heille, jotka eivät aikaisemmin ole näistä kirjoista pitäneet. Tämä on 17. Scarpetta-dekkari ja ehdottomasti paras lajissaan. Ikävä kyllä, kirjaan ei aivan täysillä pääse sisälle, mikäli ei tunnista päähenkilöitä ja ole tutustunut heihin jo aikaisemmin. Toki tämän voi aina lukea yksittäisenä kirjana, mutta silloin kunnollinen tausta ja vertailukohdat puuttuvat. Eli jos pidät tästä, kannattaa lukea myös ensimmäiset kirjat…