Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Valokuvan valotus on kolmen tekijän yhteispeliä: tuloksen ratkaisevat valotusaika, objektiivin aukko ja kennon herkkyys. Vaikka liikkuvia osia on vähän, täydellisen valotuksen saaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Mestarivalokuvaaja Michael Freeman on omistanut aiheelle kokonaisen kirjan.
Kirja alkaa tiiviillä kuvauksella Freemanin menetelmästä, jossa valotukseen liittyvä päätösketju on tiivistetty yksinkertaiseksi vuokaavioksi, jota seuraamalla löytyy teoriassa aina oikea valotus. Sen jälkeen käsitellään nelisenkymmentä sivua tekniikkaa: kennon toimintaa, dynamiikka-alueita, valotusmittareita, värin ja valon havaitsemista ja niin edelleen.
Kirjan kolmas luku on sen ydin. Freeman on työssään tunnistanut 12 erilaista mallia, joihin kaikki vastaan tulevat valotusolosuhteet osuvat. Mallit esitellään yksi kerrallaan runsaiden esimerkkikuvien kera, antaen ohjeita, miten kussakin tilanteessa saavutetaan täydellinen valotus.
Koska täydellinen valotus on tietyissä rajoissa makuasia, Freeman omistaa seuraavan luvun tyyliseikoille ja esittelee erilaisia valotukseen liittyviä tyyliratkaisuja, kuten low ja high key -kuvia, varjojen käsittelyä, mustavalkokuvaamista, siluetteja ja niin edelleen. Myös jälkikäsittely — valotuksen korjaus Raw-kuvasta, HDR, valotusten yhdistely — saavat lopussa hieman huomiota, vaikka pääpaino onkin siinä, miten valotus tehdään kerralla oikein.
Valo on jälleen kerran oivallinen kirja Michael Freemanilta. Kuvitus on huippuluokkaa, tosin muita Freemanin kirjoja lukenut löytää tästä paljon tuttuja kuvia. Asiat selitetään niin, että ne ymmärtääkseen ei tarvitse olla ammattikuvaaja. Luin itse englanninkielisen alkuteoksen Perfect Exposure, mutta suomennos ajanee asian yhtä hyvin — ainakin muut lukemani Eero Sarkkisen suomennokset ovat olleet tasokkaita ja kirjan annista iso osa on muutenkin kuvissa.
