”Tiesitkö sä muuten, että joku teidän koulussa opiskellut tyttö tapettiin muutama vuosi sitten”, Linda sanoi äkkiä. ”Se löytyi ojasta teidän koulun vierestä.”
Iina aloittaa opiskelujaan sairaanhoitajaksi uudella paikkakunnalla. Opiskelujen aloittaminen on stressaavaa, samoin suhde kotikaupunkiin jääneeseen poikaystävään, mutta ei se vain sitä ole. Jokin vetää Iinaa seitsemännen kerroksen päätyasuntoon, joka on nyt tyhjillään.
Iina näkee muun muassa unta, jossa istuu tyhjässä asunnossa ja piirtää kuvia ihmisistä – ystävistään, mutta myös sellaisista, joita ei tunne. Kun Iina herää, sängyn vieressä on nippu piirustuksia…
Tunnelma käy tästäkin vain oudommaksi ja painostavammaksi. Pelottavien tapahtumien takana on jotenkin se tapettu tyttö, jonka Iina pystyy jotenkin aistimaan. Mitä tytölle tapahtui ja miksi tämä kummittelee Iinalle?
Valkoinen aura kertoo pohjimmiltaan menetyksestä ja siitä, miten ihmiset kokevat suuren menetyksen aiheuttaman surun. Kiehtova tarina on tunnelmallinen ja pelottava, ja etenkin loppuratkaisusta Mia Vänskä ansaitsee pisteet: kirjan loppu on erinomainen. Lankoja ei vain hätäisesti kietaista yhteen ja tarinaa selitetä auki.
Valkoinen aura on nyt jo kolmas vakuuttava kauhutarina Vänskältä, joten on turvallista sanoa, että Vänskä on Suomen parhaimpia kauhukirjailijoita. Suosittelen kauhun ystäville.
Mia Vänskä Prosak-proosaklubilla Marko Gustafssonin haastateltavana.