Punavuoressa tapahtuu henkirikos, mutta poliisi hälytetään perään vasta viikkoa myöhemmin, kun puolittaisen puliukon mädäntyvä ruumis alkaa myrkyttää koko rappukäytävää. Pitkän yöpäivystyksensä päätteeksi paikalle saapuu vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää, nuori perheellinen poliisimies, jolla on posliininorsu taskussa ja vakavat ajatukset. Tässä esitellään yksi kotimaisen rikoskirjallisuuden tärkeimmistä hahmoista, sillä Väkivallan virkamies on Matti Yrjänä Joensuun esikoisteos, ja samalla lähtölaukaus Harjunpää-sarjalle.
Joensuun tavoite dokumentaarisesta romaanista toteutuu hyvin. Poliisit eivät ole mitään supersankareita, eikä rikoksen taustalta löydy kansainvälistä salaliittoa. Tavanomainen (sikäli kuin henkirikos voi olla ”tavanomainen”) surkea ryöstömurha, jonka tekijöistä ei vain ole yhtään järkevää vihjettä. Varsinkaan, kun tutkimukset joudutaan aloittamaan jo valmiiksi yli viikon takamatkalta. Lopulta tekninen tutkinta kuitenkin löytää riittävän vinkin, jotta syyllisten jäljille päästään, ja vaikkei mihinkään hurjaan takaa-ajoon joudutakaan, on loppuratkaisussa kuitenkin ihan hyvää jännitystä ilmassa.
Väkivallan virkamies ei ehkä ihan sille laatutasolle vielä yllä, millä sarjan myöhemmät teokset operoivat, mutta kelpo dekkari se silti on. Tarina olisi mielestäni saanut olla hieman syvempi ja fokusoituneempi. Joensuu keskittyy henkilöhahmoihin, ja erityisesti sarjan jatkon kannalta Harjunpään hahmon luominen alkaa hienosti. Kyllä tämäkin lukea kannatti. Suosittelen!