Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tartuin kirjaan ja sitten kuuntelinkin sen äänikirjana, koska Laura Malmivaara lukee sen itse ja lisäksi äidin osat lukee Marja Packalén. Kun olin kuunnellut, tartuin taas kirjaan ja selailin sitä palauttaakseni mieleen vielä uudestaan jotain.
Kirjassa kaikki nimet ovat vaihdettu, joten sen voisi lukea niinkin, ettei tapahtumista mitään tiedä. Vaikka, kuinka moni oikeasti tietääkään, mitä tapahtui, paitsi median antaman tiedon mukaan, mikä ei ole vielä se totuus. Sitäpaitsi, kirjahan on romaani.
On kirjan minähenkilö, joka kertoo kaiken ja sitten on kursiivilla ne äidin osuudet. Kirjan minä kertoo ex-miehestään Atesta ja kuinka heillä on kaksi lasta. On myös minä-henkilön vanhemmat, joiden kanssa vietetään aikaa saaressa, mikä tuntuu olevan kaikille se hyvä paikka, turvapaikka.
Atte kuitenkin aiheuttaa kohun, kriisin, mistä kärsivät myös kaikki muut, läheiset ja ystävät. Voisiko hän vain kääntää selkänsä Atelle, voiko hän olla jotain mieltä, odotetaanko häneltä jotain kommenttia? Atte on kuitenkin hänen lastensa isä. Hän on vaiti.
Vaiti on kirja, jossa nainen käy läpi omaa elämäänsä naisena, vaimona, tyttärenä, siskona, äitinä – aika monta roolia. Millainen malli on saatu, onko vaikeneminen opittu tapa. Kumpi on rohkeutta, olla avoin vai olla hiljaa?
Tämä on kirja, jonka parissa viihdyin, sillä siinä on niin monta kuviota. Olla äiti, olla lastensa kanssa ja tukena, kun he kyselevät, onko se totta, mitä isästä kirjoitetaan? Kun lapset alkavat oireilla. Olin kyllä välillä pala kurkussa.
Olla tytär äidille, joka vanhenee ja tytär isälle, joka vanhenee, joutuu sairaalaan. Yrittää elää normaalia elämää, joka on jotenkin nitkahtanut, kun Atte-isä on koko ajan tapetilla. Vaikka he ovat eronneet, niin joku yhteys on.
Esikoisteos, joka on niin hyvin kirjoitettu, että sen parissa viihtyi, nautti siitä, miten se oli kirjoitettu!
