Antti Paso ja Solomon Luoto ovat suomalaisia kalastajia Pohjois-Norjan perukoilla. Lapuan liike ja IKL olivat potkineet sosialisti Anttia jo riittävän kauan päähän, ja niinpä oli muuttanut pohjoiseen yhdessä tyttärensä kanssa. Solomon oli päätynyt Ruijaan jo pienenä. Kun natsi-Saksan joukot sitten miehittivät koko Norjan, liittyivät Antti ja Solomon maanalaiseen vastarintaliikkeeseen ja ryhtyivät vakoojiksi Neuvostoliiton hyväksi. Samoilta seuduilta karkasi myös joukkoja Neuvostoliiton puolelle saamaan partisaanikoulutusta tulevia terroristitehtäviä varten miehittäjiä vastaan.
Kibergin kylässä olevaa natsien tykistölinnaketta ja varuskuntaa johtaa raakalaismainen yliluutnantti Wittmer, joka on vammautunut aiemmin Puolan rintamalla. Wittmer osaa myös näyttää herrasmieheltä tarvittaessa, ja näitä taitoja tarvitaankin, kun hän aikamiehen iässä rakastuu Antin kauniiseen Annukka-tyttäreen. Anttikin on suhteelle suopea, sillä Annukka rakastuu komeaan upseeriin itsekin. Antilla on myös mielessään suunnitelma, jonka toteuttamiseksi näennäisen hyvät suhteet miehitysjoukkojen kanssa ovat vain eduksi.
Pekka Jaatiselle sota on tuttu aihe, ja sotakirjallisuuden ystävälle Vain tänne asti yltää maailma on jännittävää ja viihdyttävää luettavaa. Puoliksi suomalaisten, puoliksi saksalaisten näkökulmasta kirjoitettu kirja kertoo mielenkiintoisen tarinan toisen maailmansodan pohjoisimmista taistelukentistä.
Kirjassa on melko paljon myös sotakalustoteknisiä yksityiskohtia, joita kirjan lopussa olevassa selitysosiossa on ansiokkaasti avattu. Myös melkoisen omalaatuinen pohjoinen puheenparsi ja kveenimurre kalastusaiheisine erikoissanastoineen voisi olla hankalampaa läpiluovittavaa ilman sanasto-osiota (vai mikä on muturisöytti, laikkohövesmanni, liinatamppu tai hierua!). Osa keskusteluista ja tapahtumista kyllä haiskahti vähän turhankin lavastetuilta ja epäluontevilta tarinankuljetuskeinoilta, mutta pohjimmiltaan Vain tänne asti yltää maailma on vallan kelpo jännäri toisen maailmansodan desanttitoiminnasta.