Benji Davies on täällä taas! Yksi ehdottomia viime vuoden lastenkirjasuosikkejani oli Toivo ja valas, samaisen tekijän luomus, joka kertoi pienestä Toivo-pojasta sekä hänen kalastaja-isästään. Tämän jälkeen Daviesin kuvitusta saatiin ihailla vähintäänkin yhtä hurmaavassa Pää tyynyyn! -teoksessa. Samalla sympaattisella linjalla jatkaa viimeisimpänä suomennettu Vaarin saari.
Lassin vaari asuu taloaan puutarhan perällä. Kun Lassi eräänä päivänä menee tapaamaan vaaria, ei tätä näy missään. Mutta sitten: Vaari kutsuu Lassin ihmeelliselle ullakolleen ja johdattaa hänet vieläkin ihmeellisemmälle matkalle, suorastaan suurenmoiselle saarelle.
Vaarin saari on isoisän ja lapsenlapsen välistä rakkautta suurella sydämellä hehkuva pieni tarina. Se kuvaa kauniisti sitä, kuinka muistot ja yhteiset kokemukset, vaikka kuvitellutkin, auttavat pitämään toisen lähellä vielä eron jälkeenkin.
Suosittelen suuresti. Jo yksin Benji Daviesin kuvitus on kokemisen arvoinen, tarinan moniulotteisuus sitä vastoin antaa eri ikäisille lukijoille mahdollisuuden kokea sen omalla tavallaan. Joka tapauksessa tekstiä on vähän, pääosassa on kuvitus, joten teos on oivallinen jo aivan pienillekin kuuntelijoille.