Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Oryx ja Crake ilmestyi vuosia sitten – 2003, tarkalleen ottaen. Jatko-osa Herran tarhurit saatiin vuonna 2010 ja nyt käsillä on Uusi maa, joka niputtaa nämä kirjat samaan pakettiin. Se alkaa siitä pisteestä, johon molemmat edeltäjät päättyivät – tämänkin asian olin jo autuaasti unohtanut tai ollut tajuamatta, ei voi enää muistaa, mutta onneksi Uuden maan lopusta löytyy erinomaisen avuliaat kertaukset siitä, mitä aikaisemmissa kirjoissa tapahtui.
Uusi maa kertoo ihmiskunnasta tuhon jälkeen. Tauti on pyyhkinyt valtaosan ihmisistä pois. Jäljellä on vain pieniä ihmisryhmiä, joista yhtä tämä kirja kuvaa. Päähenkilöt ovat tuttuja sarjan aikaisemmista osista: on Toby, Zeb, Lumimies-Jimmy ja niin edelleen. Ihmisten seurana on crakelaisia, omaperäisiä geeniteknologian tuotoksia, joista Crake kaavaili ihmiskunnalle seuraajaa.
Ympäristössä vaanii monenlaisia vaaroja. Gemakot, älykkäät ja vaaralliset mutanttisiat, ovat jatkuva uhka. Satunnaisempi, mutta vaarallisempi elementti ovat toiset ihmiset, etenkin verikuulaveteraanit, joilta raaka tosi-tv-peli on vienyt viimeisetkin inhimillisyyden rippeet.
Kirjassa kerrotaan paljon tarinoita, crakelaiset rakastavat niitä. Näiden tarinoiden kautta selviää ennen kaikkea Zebin ja Aatamin yhteinen historia. Kiehtova juttu, kaikinpuolin, ja tervetullutta taustatietoa aikaisempien kirjojen tapahtumille. Mainio kirja ja hieno lopetus mielenkiintoiselle dystopiatrilogialle. Jos tämä kiinnostaa, kannattaa toki lukea koko juttu ilmestymisjärjestyksessä, niin siinä on eniten tolkkua.
