Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Outolintu-sarjan päätösosan alussa Trisin maailma on mullistunut raiteiltaan, sillä osastojakoon perustuva malli, johon hän on kasvanut, on lakannut olemasta. Samalla Trisille on selvinnyt, että Kaupungin ulkopuolella saattaakin olla järjestäytyneempää elämää, kuin he ovat koskaan kuvitelleet. Trisillä ja Tobiaksella onkin edessään vaikea päätös, sillä heidän täytyy valita lähtevätkö he ottamaan selvää mitä ulkopuolella on ja ottavat riskin yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä, vai jäävätkö he taistelemaan paremman elämän puolesta itse Kaupungissa, jossa valta tuntuu jälleen kerran olevan lipumassa vääriin käsiin.
Uskollinen ei päästä nuoria lukijoitaan helpolla, sillä se ei tarjoa mustavalkoisia ratkaisuja oikean ja väärän välillä, vaan luo ihmisluonnosta realistisemman kuvan. Samalla kirja tarjoaa ratkaisuja aiempien osien avoimeksi jääneisiin kysymyksiin, ja valottaa muun muassa Trisin äidin menneisyyttä huomattavasti aiempaa enemmän. Tris saakin kirjan myötä vastauksen moniin häntä vaivanneisiin kysymyksiin, mutta joutuu samalla myös itse vaikeiden päätösten eteen. Varsinkin kun hän saa huomata, ettei aina näe maailmaa samalla tavalla kuin Tobias.
Loppujen lopuksi kirjan nuoret sankarit joutuvat jälleen kerran valitsemaan, mikä on se asia jonka eteen he ovat valmiita uhraamaan henkensä.
Uskollinen päättää Outolintu-trilogian varsin ajatuksiaherättäväksi ja sisältää monia radikaaleja juonenkäänteitä. Erityisesti täytyy antaa kiitosta kirjan rohkeasta loppuratkaisusta, joka ei varmasti jätä lukijaa kylmäksi.
Monista mielenkiintoisista käänteistä huolimatta kirja ei kuitenkaan temmannut minua mukaansa ja pakottanut ahmimaan sitä heti, vaan lueskelin sitä useamman viikon iltalukemisena. Toisaalta tämä selittynee sillä, että juoni oli tavallaan melko raskas ja vaati aina hieman sulattelemista ainakin tällaisella varttuneemmalla lukijalla, joka yhdisteli lukemaansa myös ihan tosielämän historian tapahtumiin.
Toisaalta taas kirjailijan ratkaisu päästää ääneen vuorotellen Tris ja Tobias, jätti käsittelyn molempien kohdalta hieman pinnalliseksi ja lukija etääntyi hieman kummastakin päähenkilöstä. Molemmat kun tekivät kirjassa melko radikaalejakin ratkaisuja, niin olisi ollut mukava päästä hieman enemmän heidän päänsä sisään nämä ratkaisut ymmärtääkseen. Varsinkin Trisin ajatukset jäivät ehkä turhankin paljon sivuosaan Uskollisessa.
Joka tapauksessa on mielestäni hienoa, ettei kirjailija aliarvioi nuoria lukijoita ja tyydy kirjoittamaan tarinasta pelkkää romanttista höttöä. Uskollinen on nimittäin varsin yhteiskunnallinen kirja, ja antaa lukijoilleen varmasti ajateltavaa.
