Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Seth on nuori mies, vasta poika. Kun äiti alkaa ensin käyttäytyä vain vähän oudosti ja myöhemmin sairastuu, hän alkaa tutkia tämän taustaa ja sukua, josta ei ole koskaan kotona puhuttu. Samaan aikaan äidin oikea isä omalla tahollaan muistelee menneitä ja etenkin kaksoisveljeään, joka myös kärsi sairaudesta.
Sairaudesta, jolla on myös nimi, varhain alkava Alzheimerin tauti — kirous kantajalleen. Seth on sinnikäs ja etsii faktatietoa aiheesta, sairaus pystytään jäljittämään yli kahdensadan vuoden taakse. Hän myös etsiskelee lähisukulaisiaan haastatellaakseen heitä ja tavoittaakin pari. Ehkä koskettavin on pariskunta, joka tietäen sairaudestaan avioitui toistensa kanssa viettääkseen loppuelämänsä yhdessä sairauden varjossa. Ehkä siksi, että joka päivä on kuin uusi aamu.
Rinnan Sethin ja siis hänen isoisänsä erilaisten tarinoiden rinnalla kulkee sadunomainen kertomus Isidora-nimisestä maasta, jossa ei kenelläkään ole muistoja eikä kipuja ja jossa kommunikoidaan koskettamalla toisiaan. Tämä satu on kulkenut perheissä jo vuosikymmeniä, jollei jopa vuosisatoja ja jokainen kertoja on aina lisännyt siihen lisää merkityksiä. Lopulta Sethin isoisoäiti alkoi kirjoittaa tarinoita muistiin päiväkirjaan, jälkipolvia varten. Isidora, unohduksen maa, unohdus on siellä sallittua.
Kirja on täynnä sivuille sujutettua faktaa sairaudesta ja sen esiintymisestä. Tarina sinällään on kuitenkin osittain pelottava ja kammottava, suurimmalta osin kuitenkin täynnä rakkautta, hellyyttä, kiintymystä ja välittämistä viimeiseen pisaraan asti. Kirjoittaja on käyttänyt runsaasti asiantuntijalähteitä, joten tiedot ovat ilmeisen luotettavia. Kuvaus on heltymättömän todellista, mutta silti kaunista ja ymmärtävää. Perheen salaisuudet tulevat julki pikku hiljaa ja loppukin on omalla tavallaan onnellinen. Kirjan sanoin: Tietyn rajan jälkeen Alzheimer-potilaan omaisille on sitä pahempi, mutta hänelle itselleen sitä parempi, mitä huonomaksi potilaan tilanne muuttuu.
Viisas, koskettava kirja. Erityisen suositeltava Alzheimeria sairastavien läheisille ja omaisille, vaikka tämä romaani onkin. Ehkä tämä antaa toivoa ja auttaa ymmärtämään joitakin asioita…