Joonas tekee tylsää duunia yliopistolla. Iltaisin hän käy eidolon-terapiassa luotaamassa mielensä syvyyksiä, hakemassa sisältöä elämäänsä, jossa on tyhjää raskaan eron jälkeen.
Terapiassa Joonas ihastuu sen vetäjään Aliisaan ja alkaa nähdä unia kummallisesta koirasta. Se on kehitystä: koira on selvästi outoudestaan huolimatta voimaeläin, jollaista terapiassa haettiin, ja josta Joonas voi saada oppaan elämäänsä.
Joonaksen elämässä tapahtuu myös terapian ulkopuolella. Uusi pomo, joka on pistänyt yliopistolla kuvioita uuteen uskoon, alkaa käyttäytyä huolestuttavalla tavalla. Vanha paras kaveri Jyri palaa kuvioihin, eikä tapaaminen ole täysin miellyttävä.
Marko Hautala on rakennellut kiehtovan tarinan, jossa Joonaksen kansanopistoterapia on melkoinen kauhun lähde. Tarinalla on mielenkiintoinen historiallinen puolensa, joka kietoutuu näppärästi nykyhetkeen. Mikä parasta, välillä todellisuuden pettäessä hieman hämäriksikin heittäytyvät tapahtumat selitetään lopussa varsin tyydyttävällä tavalla, eikä lukijaa jätetä liiaksi pohtimaan, mitä kirjassa itse asiassa tapahtui. Unikoira on jälleen hieno ja jännittävä romaani Hautalalta.