Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Shen Tai on merkittävän suvun toinen poika, joka isänsä kuoltua vetäytyy vuorille Kuala Noriin, jossa parikymmentä vuotta sitten käytiin suuria taisteluita. Taisteluiden jäljiltä maassa makaa kymmeniä tuhansia hautaamattomia luita, joiden omistajien sielut eivät saa rauhaa. Shen Tai antaa sieluille rauhan, hautaamalla luita maahan.
Tätä työtä arvostavat taistelun molemmat osapuolet, kitailaiset ja taguranilaiset. Kuala Norin taistelun jälkeen saatiin rauha ja kaupankäynti on kukoistanut. Entiseen vihollisvaltion Taguraniin on jopa naitettu kitailainen prinsessa, joka antaa Shen Taille lahjan kiitoksena.
Lahja on enemmän kuin ruhtinaallinen: 250 sardialaista hevosta. Mittakaava on hyvä ymmärtää: yksi sardialainen hevonen on valtaisan arvokas. Kymmenen hevosta olisi jo Kitain jumalkeisarillekin mittava lahja. 250 sardialaista ”taivaallista hevosta” on jotain aivan käsittämätöntä Kitaissa, jonka omat hevoset ovat laadultaan paljon vaatimattomampia.
Pian tämän lahjan saamisen jälkeen Tai saa vieraita Kitaista: vanha ystävä saapuu käymään turvanaan vaeltava soturimunkki. Soturimunkki paljastuu kuitenkin salamurhaajaksi, joka yrittää tappaa Tain. Tai selviää niukasti hengissä, mutta ystävä kuolee ennen kuin ehtii kertoa viestiä, jota tuomaan oli saapunut.
Tain on aika palata kotiin. Hevoset mutkistavat asiaa: ne tekevät Taista erittäin, erittäin tärkeän miehen. Tai keksii onneksi juonen. Hevoset jätetään Taguraniin, kunnes Tai henkilökohtaisesti saapuu ne hakemaan. Tämä on yksinkertainen henkivakuutus. Sitten onkin aika palata Kuala Norin kuolleiden parista elävien ihmisten maailmaan ja kohtia Kitain hovia, jossa jumalkeisarin ympärillä pyörii melkoinen juonittelu…
Guy Gavriel Kay luottaa taas vanhaan hyvään reseptiinsä: otetaan historialliset puitteet ja muovataan niistä oma fantasiamaailma, jotta saadaan annos kirjailijan vapautta ja hieman yllätyksellisyyttä niille, jotka tuntevat kirjan fiktion taustalla olevat tosielämän tapahtumat.
Under Heavenin tarina sijoittuu Kitaihin, jonka amatöörikin tunnistaa oitis Kiinaksi. Sen tarkempaa ajoitusta en olisi osannut tehdä, mutta kirjailija onneksi ystävällisesti kertoo itse, että oikea aika on 700-luvun Tang-dynastia, eräs kiinalaisen kulttuurin huippukausista. Kirja kuvaa tapahtumia, jotka perustuvat An Lushan -kapinaan.
Tarinan lähtökohdat ovat erittäin mielenkiintoiset ja Kitain byrokraattinen hovi kiehtova ympäristö kaikkine juonitteluineen ja valtapeleineen. Tarinassa on runsaasti kiinnostavia henkilöitä ja käänteitä ja mielenkiintoinen juoni kantaa hyvin koko kirjan mitan. Lopun epilogi vetää langat yhteen kiitettävän hyvin. Under Heaven on jälleen kerran nappiosuma Kaylta: näihin pseudohistoriallisiin kirjoihin ei ole vielä kertaakaan tarvinnut pettyä.
Mielenkiintoisena kuriositeettina muita Kayn pseudohistoriallisia kirjoja lukeneille mainittakoon, että Under Heaven ei sijoitu samaan maailmaan kuin aikaisemmat kirjat. Sen paljastaa erään henkilön kirjassa ohimennen mainitsema toive siitä, miten mielenkiintoista olisi, jos maailmalla olisi kaksi kuuta – aikaisemmissa kirjoissa yksi maailman poikkeuksista todelliseen verrattuna on nimenomaan ollut kaksi kuuta.
