Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Stephen Kingin tuotannossa ollaan suomennoksissa aika lailla ajan tasalla. Tähän lääkkeeksi Tammi on alkanut tehdä uusintapainoksia Kingin vanhemmista kirjoista. Tämä ei ole lainkaan hassumpi ajatus, sillä Kingin ura on mittava ja vanhempia teoksia on vaikea saada käsiinsä. Tällä kertaa vuorossa on Uinu, uinu, lemmikkini, joka julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1984.
Uinu, uinu, lemmikkini julkaistessaan Stephen Kingin ura oli hyvässä vauhdissa. Itse asiassa hänen luovuutensa kävi niin kovilla kierroksilla, että 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa hän julkaisi osan kirjoistaan Richard Bachman -salanimellä. Aikakauden kirjailijasopimukset kun muuten kannustivat julkaisemaan vain yhden kirjan vuodessa. Uinu, uinu, lemmikkini sai World Fantasy- ja Locus-palkintojen ehdokkuudet, mutta ei onnistunut voittamaan kumpaakaan.
Uinu, uinu, lemmikkini -kirjan keskiössä on Greedin perhe, joka muuttaa uuteen paikkaan, idylliseen kotiin. Greedin perhe vaikuttaa täydelliseltä aina lemmikkiä myöten. Viihtyisässä ympäristössä on vain yksi pieni vika: talon takana on pieni polku, joka johtaa lemmikkien hautausmaalle.
Pian paljastuu, että vaikka hautausmaalla ei ole mitään elävää, on siellä yhä jotain, joka vaikuttaa ympäristön kanssa. Eläimet, joita hautausmaalle haudataan palaavat eloon, mutta muuttuneena. Ne haisevat maatuneelta, vaikka niitä kuinka pesisi. Ja hajua pahempi ominaisuus on muuttunut kumma käytös. Entä jos haudattava ei olekaan eläin?
Uinu, uinu, lemmikkini on yksi mieleenpainuvimmista Kingin teoksista. Se on yksi niistä lukuisista Kingin teoksista, joista on tehty elokuvasovitus. Yksinkertainen kauhupätkä ei kuitenkaan tee lainkaan oikeutta kirjalle.
Uinu, uinu, lemmikkini kuitenkin nousee harvoin esiin, kun puhutaan Kingin fanien suosikkiteoksista. Se luultavasti johtuu siitä, että Uinu, uinu, lemmikistä puuttuu jotain, mikä erottaisi sen toisista teoksista. Tavalliseen perheen uhkaan on helppo samastua, mutta missä on kirjan muistiin jäävä tappajapelle (kuten Se-kirjassa).
Sinällään kaikki kirjassa on kohdallaan. King lienee paras henkilö sijoittamaan hitaasti taustalla kasvavaa kauhua, samalla kun kuljettaa juonta väistämättömään loppuratkaisuun. Omasta mielestäni Uinu, uinu, lemmikkini on Stephen Kingin parhaita teoksia.