Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Iiris on ruotsinkielenopettaja, maailman tavallisin sellainen. Hän on tympääntynyt kaikkeen — hänellä on selkeä ongelma. Hän ei löydä elämälleen merkitystä, vaikka kaikki tarvittava siihen on tarjolla: taattu työpaikka, perhe ja omakotitalo, uusi punainen untuvatakki ja paljon muuta tärkeää. Hän on jotenkin tyytymätön sekä itseensä ja saamattomuuteensa.
Lopulta Iiris repäisee rajusti ja lähtee marttojen kulttuuriretkelle. Retkuetta kuljettanut linja-auto joutuu kuitenkin liikenneonnettomuuteen ja Iiriksen riuska toiminta onnettomuuspaikalla nostaa hänet mm. lehdistön suosikiksi. Tämä huomio saa aikaan myös sen, että hänet pyydetään Perinteiset arvot -puolueen (PERA) eduskuntavaaliehdokkaaksi. Yllättäen hän onkin varsinainen ääniharava. Kun kansanedustajan arki alkaa, hänet sujautetaankin ministeriksi!
Iiris ei ole ennen tajunnut, miten politiikkaa tehdään. Se on sopimista, kaupantekoa, ”tytön” heittämistä kärsimään muiden puolesta. Osansa saavat niin ministerien kotiolot eli kuka hoitaakaan ja mitä kotona, siellä kaukana. Mitä perheelle on tapahtumassa ja tapahtuu? Joutuvatko lapset kärsimään äidin poissaolosta?
Iiris joutuu opettelemaan kaiken alusta asti, hän tulee täysin sokkona, tavallisena ihmisenä ministeriksi eikä edes tiedä päätöksenteosta mitään. Hänellä ei ole poliittista taustaa, ei niin minkäänlaista. Poliittisesta broilerista ei siis ole kyse! Hän saa myös opetella käyttämään ilmaisia palveluja, mutta onko mikään lopulta ilmaista? Lisäksi hän tapaa venäläisen liikemiehen, jolla on lopulta tärkeääkin asiaa… tosin hiukan ikävänoloista.
Iiris on kuitenkin jo ministerinä olonsa aikana hieman ehtinyt kehittyä ja kuin huomaamattaan hän organisoi asioita pätevästi ja pelkäämättä. Hän on saavuttanut jotakin, mutta myös nähnyt paljon epämiellyttävää sekä kokenut tyttöyden ongelmat. Lopulta asiat siis tuntuvat kuitenkin lutviutuvan parhain päin — toivottavasti… Iiris ehtii siis jo tottua jakkupukuihin ja oikeaan nahkasalkkuun!
Tyttöministeri on kepeää ja luistavaa luettavaa, se sopii myös ajankohtaan hyvin. Tämä on sekoitus viihdettä ja hiukan hömppää, lievää satiiria ja yhteiskuntakritiikkiä sekä jonkinlaista kasvutarinaa. Hauskinta antia on tietoyhteiskunta-ajattelun kritiikki ja sille naureskelu. Iiriksen upouusi virka on itsepalveluministeri ja ensimmäisenä tehtävänä perusopetuksen virtualisointi.
Puolueet eivät kulje oikeilla nimillä, mutta esikuvat ovat kyllä melko helposti tunnistettavissa eli hupia riittää ehkä tälläkin saralla. Ihan kelpoa viihdekirjallisuutta, vähän satiiria sekä pikkuisen asiaakin siinä sivussa, mukavaa luettavaa kenelle tahansa viihteen ystävälle siis.