Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tytön ja naiseksi varttuvan nuoren päiväkirjaosuus vie tästä kirjasta vain noin kolmasosan. Päiväkirja sinänsä on jo avartava kertomus 1900-luvun alun tytön tuntemuksista, vapaa-ajasta suurperheen keskellä, koulunkäynnin suuresta vaikutuksesta sekä elämästä Kalliossa, joka tuolloin oli lähinnä työväen asuinaluetta. Elsan isällä oli viisi maitokauppaa ja hän lukeutui siihen pieneen vähemmistöön, joka koulutti kaikki lapsensa sekä pyrki parempaan elämään ja toimeentuloon tuolla puolella kaupunkia.
Entä Elsa? Elsan päiväkirjojen viimeisissä merkinnöissä on jo eräs nimi. Haavio, Martti Haavio. Elsasta tuli muutaman vuoden päästä vaikuttajanainen, Elsa Enäjärvi-Haavio. Kirjan loppuosan vie hänen tyttärensä päiväkirjojen perusteella luoma analyysi tuon ajan tytön asemasta, toiveista, ajattelumaailmasta sekä perheen historiasta.
Elsa oli idealisti ja vaikuttajanainen. Nämä tyttönä kirjoitetut päiväkirjat luovat jo pohjan tälle. Hän säästi tarkoituksella päiväkirjansa jälkipolville, merkiten sen huolellisesti myös muistiin. Kirjoista näkee, miten hän itse rakentaa omaa maailmankuvaansa melskeisen tilanteen keskellä. Maailmansota ei niinkään paljoa koskettanut, mutta kansalaissodasta tuli yksi avainkokemuksista. Hän eli hetken jopa sosiaalisen omantunnon riveissä, ”vaaleanpunaisia ajatuksia” ajatellen, joita myöhemmin häpesi. Yhteiskunnallisen osallistumisen alku on kuitenkin lähtöisin jo näiltä ajoilta. Suuret mullistukset, kuten maan itsenäistyminen ja sota osuivat hänen kehitykselleen alttiseen ikään. Hänen myöhempi radikalisminsa suuntautui sivistykseen, joista kaikkien piti päästä osalliseksi. Tämäkin on jo päiväkirjan mietteissä luettavissa.
Päiväkirjat ja analyysi avaavat naisnäkökulmaa 1920-luvun nuoren sukupolven ja vaikuttajanaisten syntymiseen. Katarina Eskola on jälleen tehnyt hienoa työtä, kuten edellisten päiväkirjakoosteidensa sekä sukuhistorioidensa kanssa. Hän on nähnyt paljon vaivaa etsiessään oikeita tietoja, valokuvia ja tehdessään haastatteluja tätä ja muitakin historiikkeja varten. Kirja on analyyttinen ja silti lämmin katsaus elämään eräässä Kalliossa asuvassa perheessä vuosina 1913–1920. Tuolloin tyttöys oli voimissaan ja on vieläkin. Vuosikymmenien jälkeen voi sanoa, että tyttöys on aina läsnä, jokaisen kohdalla tiettynä aikavälinä… Suosittelen erityisesti historiasta, Helsingistä, 1900-luvun alusta sekä tietysti kirjan henkilöistä kiinnostuneille!
Suosittelen muutoinkin tutustumaan Eskolan päiväkirjateoksiin 50-luvun tytöt, 50-luvun teinit sekä 50-luvun tyttöjen ystävät! Loistavaa luettavaa päiväkirjojen ystäville.