Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tyttö A oli kirja, johon tartuin, koska kaikki perhedraamat ovat mielenkiintoisia, vaikkakin niin kamalia. Mielenkiintoiseksi ne muodostuvat, kun ei saada vastauksia siihen, mikä on se perimmäinen syy, miksi vanhemmat kohtelevat lapsiaan huonosti.
Abigail Dean on kirjoittanut fiktiivisen kirjan, kun sai inspiraation tositapahtumista. Yhdysvalloissa ilmeni parikin sellaista perhettä, missä vanhemmat olivat pitäneet lapsiaan vankeina, kiduttaneet, pitäneet nälässä ja jos vaikka mitä.
Tyttö A kertoo siitä, kuinka tyttö pääsi karkaamaan ja siten pelastamaan sisaruksensa ja tekemään lopun vuosikausia jatkuneesta ”rangaistuksesta”. Kirjan tarina menee niin, että lapset ovat jo aikuisia ja äiti on kuollut. He joutuvat käymään menneisyyttään läpi ja miten Tyttö A on joutunut hoitamaan äidin kuolinpesää. Äiti jätti lapsilleen perinnöksi talo, Kauhujen talon.
Millään muotoa kirjassa ei mässäillä kaikilla niillä jo tapahtuneilla tapahtumilla, vaan ikään kuin viitataan muistinvaraisesti, millaista se oli. Traumoja piisaa monella ja ne ilmenevät eri lailla. Osa lapsista on antanut anteeksi, mutta osa ei. Alexandra ”Lex” menee käymään siellä talossa, jossa oli ollut vankina, ja se ei ole miellyttävä kokemus.
Kun luki lehtijuttuja niistä ajoista, Kauhujen talosta, tuntui jokseenkin kornilta, että he, kaikki lapset, voivat hyvin ja ovat onnellisia ja ovat antaneet anteeksi vanhemmilleen ja rakastavat heitä. Vaikea uskoa, ja ehkä siksi tämäkin kirja on kirjoitettu, joka on kaikessa kuvitteellisuudessaan uskottavampi.
Kirjaa lukiessa nousee välillä pintaan hirveä olo, että miksi näin voi tapahtua, vaikka kuin lukisi fiktiivistä kirjaan, niin todellisuus on vielä pahempaa. Kysymys jää edelleen itämään, miksi? Miksi vanhemmat kohtelevat lapsiaan niin julmasti?
