Joulu on tulossa mutta Typyn kotona on vesivahinko ja hän joutuu hoitoon tympeän Bertta-tädin luo. Tilanne paranee nopeasti, kun tädin laatikosta löytyy tonttu. Se on ollut laatikossa niin kauan, että Typyn pitää muistuttaa sitä kaikista jouluasioista. Niinpä Typy ja tonttu tekevät joulukoristeita ja koristelevat koko asunnon, piirtävät jouluisia kuvia ja keksivät paketoida Bertta-tädille lahjaksi tädin omat silmälasit. Täti ei ole joulusta yhtä innoissaan mutta lopulta joulumieli tavoittaa hänetkin.
Typy ja topakka tonttu tarjoaa hauskan katsauksen suomalaisiin jouluperinteisiin. Valkoiset joulut alkavat olla harvinaisuus mutta onneksi pakastimessa on jäätä. Joulupöytään katetaan niin rosollia kuin kala-alkupalojakin ja kuusi loistaa nurkassa vihreänä. Sari Airolan violettisävyinen kuvitus täydentää tekstiä ja tonttu on mitä mainioin hahmo.
Sanna Iston ja Eppu Nuotion yhteistyönä syntyneestä tekstistä löytyy joulu-teeman ohelle toinenkin taso. Tarina näyttää, miten lapsi kohtaa uuden tilanteen ja selviytyy tylsistäkin hetkistä. Lapsi sopeutuu nopeasti ja siinä auttaa leikki. Vaikka täti on mälsä, Typy haluaa keksiä jotain, mistä tätikin ilahtuisi. Lopulta Bertta-tädistä kuoriutuukin ihan mukava, ja jouluvietto äidin, isän, tontun ja tädin kanssa voi alkaa.
Tekijäkolmikon seuraava yhteinen lastenkirja on tiedossa jo tulevana syksynä, sillä Typy ja muriseva mörkö ilmestyy marraskuussa.