Tämä kirja on julkaistu kuvien vuoksi.
Näytöksi, millaista taidetta parhaimmillaan ja pahimmillaan on ollut sosialistinen realismi. Saksalainen taiteilija Heinrich Vogeler (1872–1942) ihastui ikihyviksi uuteen aatteeseen, joka lupasi tasa-arvoista elämää ihan kaikille. Niinpä hän jätti turhan elitistisen maalariutensa ja kiersi pitkin Neuvostoliittoa uuteen idealismiin perehtyäkseen. Karjalassa hän kävi neljään otteeseen tehden piirustuksia ja akvarelleja paikan päältä.
Tulos: Karjalan tasavallan Kansallisen museon kokoelmissa on 95 piirustusta ja akvarellia noilta ajoilta 1925, 1933, 1934 ja 1936.
Näitä töitä on runsain mitoin nyt julkaistussa Työtä ja unelmia -kirjassa, jonka tekijöinä ovat Ossi Kamppinen ja Arto Rinne. Kamppinen on kirjoittanut aikaisemmin Neuvosto-Karjalasta kirjan Palkkana pelko ja kuolema. Toinen tekijä Arto Rinne puolestaan on syntynyt tuolla Neuvosto-Karjalassa. Kemppisen ja Rinteen teksti jää vaatimattomaksi kertaukseksi tuon ajan historian tapahtumista.
Museon johtaja Mihail Goldenberg kertoo esipuheessa olennaisen Vogelerin töistä ja tekijästä, sosialistisesta realismista:
Me näemme ripustettuja iskulauseita, huoneiden interiöörikuvauksia, huonekaluja, tekniikkaa, työkaluja ja muuta – kaikki ne ovat historiallisia, kulttuuritutkimuksellisia ja sosiaalisia lähteitä. erittäin arvokkaita ja syvällisiä.
Jokainen Vogelerin teos on sivu kirjasta, jonka voisi nimetä ”Haaveet ja todellisuus” tai ”Haaveilijoiden elämä ja kohtalo”. Monen tuohon aikaan eläneen elämästä tuli traagista. He joutuivat historian jauhinkivien jauhamiksi, niin myös Vogeler.
Kirjasta löytyy suurin osa museokokoelman piirustuksista. Luonnolliselta kooltaan piirustukset ovat keskimäärin 20×30 cm. Kirjaan kuvat on typistetty puolta pienemmiksi. Yksityiskohdat ovat silti hyvin erotettavissa, jotta realismi säilyy kyllä.
Tuommoista siellä tuolloin on ollut: työtä jos huviakin. Nykyisin lie Karjalassakin toisin?