Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tositarina nuoresta miehestä, joka kaipasi seikkailuja ja erämaaelämää — sekä tavoitti haluamansa.
Norjalainen kaupunkilaisnuorukainen pakkaa vuonna 1925 kapsäkkinsä ja lähtee kaukokaipuun sekä erämaaromantiikan ja varsinkin intiaani-ihailunsa takia kohti Pohjois-Kanadaaa ja sen erämaita. Einar Odd Mortensen saa paikan turkiskauppiaana intiaanireservaatissa, hänen on elettävä täysin erilaisten ihmisten parissa ja luonnon armoilla.
Tilanne ei ole alkuunsakaan helppo, mutta Mortensen oppii. Hän oppii kaiken eri eläinten nahoista ja vaihtoarvosta teehen, tupakkaan sekä sokeriin. Hän tutustuu intiaaneihin ja huomaa nuoruuden ihanteidensa muuttuneen jo vuosikymmeniä sitten. Komeat sulkapäähineiset, jylhät päälliköt ovatkin pieniä, hetkessä eläviä ja sitkeitä metsästäjiä, mutta laiskoja, jos ruokaa on jäljellä. Tosin hän huomaa heidät kestäviksi ja vahvoiksi kantajiksi ja matkaajiksi. Reservaatin asunnot ovat pieniä ja likaisia, eivät komeita tiipiitä. Kuvitelmat karisevat muutenkin, ehkä aivan syystäkin. Viina on kovaa valuuttaa ja aseista maksetaan paljon.
Einar oppii myös selviämään erämaan kireissä pakkasissa, käyttämään lumikenkiä sekä ajamaan koiravaljakolla. Hänen on pakko, jos hän aikoo elää haaveensa todeksi! Tottavie, sen hän kyllä tekeekin, silkalla norjalaisella sisulla… Häirikköjäkin riittää, sekä intiaanit että valkoiset turkismetsästäjät ja erakot yrittävät hyötyä Mortensenin kokemattomuudesta. Pitkään tämä ei kuitenkaan onnistu ja kohta hän toimii kuin vanha tekijä. Hänestä tulee lopulta varsin suosittu ja hyväksytty kauppias, tästä tulee olemaan hyötyä myöhemmin elämässä.
Kirja on mainio aikalaiskuvaus nuoren miehen tiestä seikkailuun. Teos on koottu suoraan Einar Odd Mortensenin käsikirjoituksesta, joka pohjautuu hänen päiväkirjoihinsa. Mukana on myös tuolloisia valokuvia — melkoista elämää, sanoisin. Kirja ja käsikirjoitus päättyy oudosti kesken kaiken, äkkiä ja lopullisesti. Todennäköisesti hänet tuolloin kutsuttiin kotiin perhehuolien vuoksi. Hänen jälkeläistensä myöhemmin tekemien selvitysten mukaan Mortensen toimi myöhempinä vuosinaan Oslon suurimman huonekalukaupan pääomistajana ja toimitusjohtajana. Menneisyys turkiskauppiaana siis tuotti hänelle ammatin. Lopulta selviää myös ehkä eräs syy, miksi Einar Odd lähti kauas Kanadaan asti; onneton rakkaus. Tyttöystävä halusi asua kaupungissa, Einar itse taas maalla ja lähellä rakastamiaan vuoria ja pohjoista.
Tämä on myös hyvä katsaus elämästä Pohjois-Kanadassa ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, jolloin sinne tulvi siirtolaisia erilaisiin töihin ja etsimään töitä tai vain seikkailemaan. Tämä on kuvaus myös intiaaneista, intiaanireservaateista tuolloin, eikä niinkään mairitteleva sellainen. Tapainkuvaus on muutenkin suorasukaista ja välillä vähän asenteellistakin. Minä pidin tästä, nuori mies kasvaa aikuiseksi siellä, mistä on aina haaveillut. Haaveet eivät vain vastaa todellisuutta. Silti hän pyrkii mukautumaan ja oppimaan, ymmärtämään jopa intiaaneja, joita suurin osa muusta väestöstä halveksuu avoimesti.
Suosittelen kirjaa aikalaiskuvauksena sekä Norjasta että Pohjois-Kanadasta, intiaaneista ja heidän asemastaan sekä turkismetsästyksen merkityksestä pohjoisessa. Mielenkiintoinen ja erilainen dokumentti ja kertomus nuoruuden seikkailuista ja sen täyttymyksestä.