Vanhan mestarin pari vuotta sitten ilmestynyt pieni romaani palaa nuoren miehen tuntoihin. Päähenkilö ja pääkertoja Marcus Messner on 18-vuotias opiskelijapoika. On vuosi 1951. Marcus tähtää lakitieteen opintoihin ja ottaa etäisyyttä ylihuolehtivaan isäänsä muuttamalla kotoa itärannikon Newarkista Ohioon, konservatiiviseen keskilännen collegeen. Opinnoissa Marcus haluaa menestyä siksikin, että arvelee siten välttyvänsä joutumasta tykinruuaksi Korean sodassa.
Kun Marcus pärjää opinnoissaan eikä ole kiinnostunut opiskelijaelämästä, hän joutuu opiskelukavereiden kiusaamaksi. Lisää päänvaivaa seuraa, kun reipasotteinen Olivia näyttää miten lempi toimii. Onnettomien sattumusten jälkeen Marcus joutuu pian nokakkain collegen johdon kanssa. Kirkasotsaista nuorukaista ei pelasta Bertrand Russell eikä voimasana tuohtumus. Kirjan loppu tärähtää yllätyksenä, ellei sitä huomannut lukeneensa jo aikaisemmin.
Teos on hieno kuvaus nuoren miehen identiteetin etsinnästä ja saavuttamattoman sankaruuden tragediasta. Marcuksen naiivius ja sosiaalinen kömpelyys kuvataan rothmaisen lempeällä huumorilla ja hänen totinen ponnistelunsa myötätunnolla. 1950-luvun ajankuva ja ilmapiiri Yhdysvalloissa, mihin juutalaisuus ja sota heittävät kumpikin pitkät varjonsa, ovat varmaan kirjailijan – tuon ajan newarkilaisen nuorukaisen – faktahkoa fiktiota.
Philip Rothilla, 77, tuntuu olevan vielä paljon kerrottavaa. Tuohtumuksen jälkeen häneltä on ilmestynyt jo kaksi uutta romaania.