Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tunteilla on tilansa sisältää kolme esseetä, joissa kaikissa käsitellään asuntoja eri kannoilta. Ensimmäinen osa, Oikea koti, oikea elämä, puhuu asumisesta ja sen filosofiasta yleensä. Ingström kertoo omasta asumisestaan ja suhteestaan kotiinsa ja pohtii sitten asiaa yleisemmältä kannalta. Mikä tekee asunnosta kodin? Millainen on oikea koti, jossa eletään oikeanlaista elämää? Onko se sisustuslehtien luoma visio siisteydestä, puhtaudesta ja tyylikkyydestä, jossa jokainen (harva) tavara on paikoillaan? Vai kuuluvatko kotiin elämisen jäljet, tiskit altaassa ja vaatekappaleita lattialla – ja kuinka kaukana siitä sitten on tv:n Himohamstraajien luoma ahdistava todellisuus, jossa asukas lymyilee horjuvien tavarakasojen lomassa?
Toinen essee, Rentouttavan rasittavaa, kertoo kesämökeistä, kutsutaan niitä sitten huviloiksi, mökeiksi, kesäpaikoiksi tai vain meidän landeksi. Essee perustuu aineistoon, jonka Svenska Litteratursällskapet on kerännyt vuonna 2008. Ehkä tämän aineiston luonne – siinä 105 suomenruotsalaista on kertonut lomanviettoasunnoistaan ja lapsuutensa kesistä – antaa aiheen käsittelylle vähän ”bättre folk” tyylistä leimaa, mutta kaiken kaikkiaan on kysymys asioista, jotka varmaan jokainen suomalainen tavalla tai toisella tuntee. On puhetta kesäparatiiseista ja kaipuuta lapsuuden auvoisiin maisemiin, mutta samalla muistetaan mukavuuksien puute, loputon työn touhu, mökillä pitkästyneinä venyvät teini-ikäiset ja varsinkin perintöriidat.
Lopuksi Ingström kertoo nykyään Naisasialiitto Unionille kuuluvan lauttasaarelaishuvilan Villa Salinin kautta Ida Salinin elämästä. Ida Salin oli pystyvä nainen, joka aloitti puutarhurina ja kukkiensitojana, mutta päätyi sitten 1900-luvun alussa suurehkon nyörejä, nappeja, nauhoja ja tupsuja valmistavan yrityksen omistajaksi ja sitä kautta merkittävän omaisuuden haltijaksi. Villa Salin, alkuperäiseltä nimeltään Solvik torp, oli hänen kesänviettopaikkansa, jonka hän testamenttasi Naisasialiitolle. Essee on hyvin mielenkiintoinen katsaus paitsi Ida Salinin uraan, myös hänen yksityiselämäänsä, joka oli aikakauden normeista poikkeava monella tavalla.
Ingströmin kirja on aluksi ehkä hieman akateemisen kuiva, mutta tempaa sitten kyllä mukaansa. Se ei ehkä ole mikään hetkessä hotkaistava lomalukeminen, mutta syventyminen siihen varmasti palkitsee lukijansa.
