Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Luin Julio Cortázarin Tarinoita kronoopeista ja faameista kuitatakseni maahaasteesta Argentiinan, mutta kokoelmapa teki mieleenpainuvan vaikutuksen. Niinpä uusi Cortázar-suomennos Tuli on kaikki tulet oli luonnollisesti syytä ottaa lähempään tarkasteluun.
Aivan kronooppien ja faamien erinomaisuuteen tämä kokoelma ei yllä, mutta ei myöskään ole pettymys. Jo avausnovelli Etelän moottoritie on hieno kuvaus liikenneruuhkasta Pariisin eteläpuolella. Yksinkertainen ruuhkakuvaus saa absurdeja sävyjä, kun ruuhka kestääkin päiväkausia ja lähekkäin olevien autojen matkustajien muodostamat yhteisöt alkavat järjestää ruokahuoltoa. Myös seuraava novelli, Sairaiden hyvinvointi, on mainio, kun kokonainen perhe keskittyy välttämään äidin mielen järkytystä.
Cortázar nauttii absurdista ja yllättävästä. Saari keskipäivän aikaan loppuu herkullisesti, Ohjeita John Howellille puolestaan vetää teatterikatsojan äkisti lavalle esittämään näytelmän päähenkilöä – mutta mitä sitten, kun odottamaton näyttelijä alkaakin kapinoida ohjeitaan vastaan? Novellit Tuli on kaikki tulet ja Toinen taivas muistuttavat toisiaan kuljettaessaan päällekkäisiä ja rinnakkaisia tasoja yhtä aikaa, tekemättä suotta eroa niiden välille. Cora-neiti vie epäselvyyden vielä pidemmälle, novellista kun on jätetty kertoja pois ja henkilöiden ajatuksien kautta kerrottava tarina voi vaihtaa kertojaääntä varoittamatta kesken lauseenkin.
Tuli on kaikki tulet on erikoinen kokoelma, jota voi suositella Cortázariin tutustuneille ja vaikkapa Italo Calvinon tuotannon ystäville.
