Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Eurovaalien kunniaksi tuli luettua sarjakuva The Tower of Babel. Teoksen lähtökohta on yksinkertainen. Euroopan unioni ja sen toimintaperiaatteet eivät nähtävästi ole jääneet vieraaksi vain lukuisille suomalaisille, vaan instituutio tuntuu vieraalta myös monille Euroopan sydämessä asuville. Tämä pätee myös ranskalaiseen poliittisista sarjakuvista ja -pilakuvista tunnettuun sarjakuvataiteilijaan Kokopelloon.
Ranskan presidentinvaaleihin keskittyvä Kokopello saa uutta ajateltavaa Ukrainan sodan sekoittaessa pakkaa. Sota yhdistää Eurooppaa mutta myös jakaa sitä, ja EU ylipäätään aina vain jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Mistä oikeastaan on kyse, entä miltä muu Eurooppa näyttää Brysselin kuplasta katsottuna? Näitä kysymyksiä Kokopello lähtee selvittämään journalistisessa sarjakuvassaan, jossa matkustetaan paitsi Brysseliin, myös ympäri Eurooppaa.
Sarjakuvassa käydään läpi tietysti ne ilmeiset asiat: mikä ero on Eurooppa-neuvostolla, Euroopan komissiolla, Euroopan unionin neuvostolla ja miten ne liittyvät Euroopan parlamenttiin. EU:n hallintoa moititaan usein sekavaksi, ja sitä se onkin. Tämä sekavuus lienee yksi syy siihen, miksi suuri yleisö ei aina ole perillä siitä, mitä EU:ssa oikein tapahtuu. Tällaisten teknisten yksityiskohtien selittäminen on kuitenkin vain sarjakuvan pakollista, mutta ei niin mielenkiintoista sisältöä. Kiinnostavampaa on Kokopellon kohtaamiset ihmisten kanssa ja myös se, mitä hän ei pääse näkemään ja kuulemaan.
Sarjakuvassa toistuvat kerta toisensa jälkeen luottamukselliset tilanteet ja neuvottelut, joita eivät pääse seuraamaan toimittajat, eikä tietysti myöskään Kokopello itse. Näistä kuitenkin seuraa sarjakuvan edetessä laajempi kysymys koko EU:n toiminnan läpinäkyvyydestä. Tästä aiheesta puhuu sarjakuvassa erityisesti ranskalainen europarlamentaarikko Manon Aubry. Hän pahoittelee tilannetta, jossa asioista päätetään suljettujen ovien takana, mikä saattaa syödä kansalaisten luottamusta EU:hun instituutiona. Ongelma on myös se, että EU:n työskentely ei ylipäätään edes hirveästi kiinnosta suurta yleisöä, jolloin se ei kiinnosta myöskään journalisteja niin paljon kuin pitäisi.
Joskus sentään Brysselin toiminta nousee suuriin uutisotsikoihin. Sarjakuvassa nostetaan esille Euroopan parlamentin korruptioskandaali vuodelta 2022, jolloin useat europarlamentaarikot jäivät kiinni lahjusten ottamisesta Qatarilta. Kokopello pohtii, mitä tapauksesta opittiin, vai opittiinko lopulta mitään. Sarjakuva pohtii myös paljon sitä sotkuista prosessia, jossa 27 maata yrittää sopia yhteisestä linjasta ja minkälaisiin tällainen sovitteluprosessi väistämättä johtaa.
Ei The Tower of Babel kuitenkaan mikään tyrmäyskään ole, vaikka hieman kriittisiä äänenpainoja kuullaankin. Eräs kiinnostava Kokopellon reissu suuntautuu San Franciscoon, missä EU:n edustajat pääsevät sopimaan digimarkkina- ja digipalvelusäädöksistä. Okei, tämä ei ehkä kuulosta seksikkäältä, mutta asia liittyy siihen, miten voimme EU-tasolla torjua disinformaatiota ja turvata käyttäjien oikeuksia, esimerkki positiivisesta yhteisen köyden vetämisestä. Kokopello tutustuu reissuillansa kaikennäköisiin näkökulmiin, ja matkustaapa hän hermostuneena myös Ukrainaan ja tutustuu maan tilanteeseen – ja siihen, mitä haasteita maan EU:hun liittymiseen toisi mukanaan.
The Tower of Babel on yllättävän kiinnostava journalistinen sarjakuva, vaikka aihe ei edelleenkään ole se maailman kiihottavin. Toisaalta sarjakuvahan on mitä mainioin väline juurikin tällaisten aiheiden käsittelyyn. Tuskin jaksaisin lukea tietokirjaa EU:n toiminnasta, mutta sarjakuvana aihe on mukavan helposti sulateltava. Kokopellon pilakuvamainen tyyli myös sopii tällaiseen reportaasimaiseen ja kevyeen kerrontaan hyvin.
Pakko ottaa tähän loppuun vielä suomalainen näkökanta, sillä suomalaisilla on yllättäen sarjakuvassa aika näkyvä rooli. Sanna Marin vilahtaa sarjakuvassa peräti kahteen otteeseen, ja Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen ja Nils Torvalds pääsevät kummatkin sarjakuvassa ääneen. Vilahtaapa sarjakuvassa myös joku Antti, tosin hän ei edusta suomalaisia, vaan Maltan edustajan Roberta Metsolan henkilökuntaa. Jos siis haluaa yleissivistää itseään aiheesta Euroopan unioni, niin The Tower of Babel on suomalaisestakin näkökulmasta ihan näppärä ensimmäinen askel tähän.
