Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun äidillä oli takki päällä, pakotin itseni ylös. Kävelin eteiseen, kiedoin käteni äidin ympärille. Äidin silmät olivat sammuneet elämästä. Niskaani särki syyllisyydestä, ohut yöpaitani oli hiestä märkä. Palaisimmeko aiheeseen enää koskaan? Palaisimmeko ennallemme joskus?
Nuori perheenäiti ei yllättäen enää näe kuin toisen puolen puolisonsa kasvoista ja hän saa ambulanssikyydin Helsinkiin sairaalaan. Matkalla hänen ajatuksensa risteilevät siinä hetkessä ambulanssin kyydissä ja menneessä; omassa lapsuudessa ja nuoruudessa, perheessä ja erityisesti isässä.
Nainen käy läpi isän kanssa vietettyjä hetkiä, isän viimeisiä hetkiä aivokasvaimen kanssa, kuolemaa ja uutta elämää ilman isää. Sairaalassa ihmetellään, että nainen on ylipäänsä jäänyt henkiin, koska aivoverenvuoto on ollut niin massiivinen.
Toinen silmä kiinni kertoo vakavasta traumasta, jonka kohtaaminen on traumatisoituneelle niin vaikeaa, että traumaa ei itse edes ymmärrä. Kirja kuvaa elämää trauman kanssa, joka säteilee kaikkiin elämän osa-alueisiin, lopulta myös terveyteen.
Tiina Katariina Tikkasen esikoisteoksen ote on realistinen ja luetusta jää vahvasti sellainen olo, että kirjoittaja kirjoittaa omakohtaiseen kokemukseen nojautuen. Tarina on rankka ja raskas mutta kuvaa osuvasti vakavaa traumaa ja siitä selviytymisen montaa vaihetta. En voi sanoa, että nautin tai viihdyin kirjan juonen parissa, mutta taiten kirjoitettu kokonaisuus ja traumasta selviytyminen jättivät kuitenkin kirjasta minulle erittäin positiivisen olon.