Tohtori Proktorin pierupulverin lopussa Proktori, pierupulverin menestyksekäs keksijä, lähti moottoripyörällä kohti Pariisia etsimään nuoruudenrakastettuaan Juliette Margarinia. Proktori oli – ja on yhä – palavasti rakastunut Julietteen, mutta lupaava suhde kariutui aikoinaan Julietten vanhempien vastustukseen.
Liisi ja Älli saavat Proktorilta kortin, joka vaikuttaa oudolta: se on ihan tuikitavallinen. Kuvitelkaa nyt – miten joku tohtori Proktorin kaltainen tyyppi lähettäisi aivan tavallisen kortin? Lähemmällä tarkastelulla kortista paljastuukin yhtä ja toista outoa. Esimerkiksi postimerkki. Se on vuodelta 1888 – mutta näyttää aivan uudelta, eikä lainkaan yli sata vuotta vanhalta.
Kortista löytyykin salainen viesti, joka paljastaa Proktorin olevan aikaloukussa. Liisin ja Ällin on lähdettävä Pariisiin etsimään tohtori Proktoria jostain ajan syövereistä, apunaan vain pari Proktorin keksintöä: aikasaippua ja ranskalaisnenäklipsit.
Luvassa on tiukka annos aikamatkailua. Ajassahan matkustetaan vaahdottamalla aikasaippuaa aika-ammeessa ja hyppäämällä sitten ammeeseen, ajatellen tiukasti matkakohdetta. Vaan missä tohtori Proktori on? Hänhän voi olla missä päin aikaa tahansa! Eikä tilanne muutenkaan ole vaaraton, päin vastoin! Proktorilla on Pariisissa vaarallisia vihollisia, jotka uhkaavat myös Älliä ja Liisiä. Onneksi tarjolla on myös yllättäviä liittolaisia.
Kirjassa kohdataan muun muassa Napoleon, Gustave Eiffel ja Jeanne d’Arc. Luvassa on historiaa ja historian muuttamista, ja proktorimaista pieruhuumoria. Liisi ja Älli oppivat, ettei historian muuttaminen ole helppoa aikamatkustajillekaan, vaan vaatii suuria uhrauksia. Kuka on valmis uhrautumaan, ja minkä puolesta? Tohtori Proktorin aika-amme on hienoa jatkoa tohtori Proktorin, Liisin ja Ällin seikkailuille.