Helena ja Martin ostavat vanhan kartanon Norlannista ja perustavat pienen hotellin, tosin korjattavaa, järjestettävää ja hoidettavaa on paljon. Helena pääsee lähelle lapsuutensa kesiä: täällä hän vietti elämänsä parhaat kesät ja sen saman hän haluaa tarjota myös tyttärelleen Emelielle. Perhe pääsee toteuttamaan kaikkien tukholmalaisten haaveen, poistumisen jatkuvasta oravanpyörästä, ja perustamaan oman pienyrityksen. Avioliitto on jo aikaisemminkin mennyt hieman huonosti, mutta kohta kaikki on lopussa. Martin palaa yksin Tukholmaan ja Helena jää pyörittämään hotellia. Hän pärjää, hänen on pärjättävä! Hän ei saa antaa periksi.
Hotelliin eksyy eräänä päivänä Anders, upporikas, työnsä lopettanut liikemies. Hän on saanut vihjeen eräästä keräilyesineestä, sillä viime aikoina vain keräily on suonut hänelle hieman tyydytystä. Mikään ei ole tuntunut enää miltään, siksi hän maalle ajaessaan sulkikin hetkeksi silmänsä… ja heräsi sairaalassa. Anders tapaa Helenan yöllä, kun kumpikaan ei saa unta ja apuväen tarpeessa oleva Helena palkkaa Andersin lopettelemaan sivurakennuksen remonttitöitä.
Kun kaikki onnistuvat jotenkin sotkeutumaan väärin sanoin toistensa tekemisiin ja sanomisiin on pieni paikallinen katastrofi valmis. Väärinymmärryksiä puolin ja toisin. Täydellistä ymmärtämättömyyttä ja suvaitsemattomuutta. Jotta kaikki selviäisivät tästä, on jokaisen omalla tavallaan pyrittävä irti vanhoista ajatusmalleistaan, mikä se sitten kenelläkin henkilökohtaisesti on ja muutettava sekä ajatuksiaan että mahdollista käyttäytymistään toisia kohtaan. Onko tämä edes mahdollista?
Karin Alvtegen on perinteisesti kirjoittanut psykologisia dekkareita, mutta tässä ei ole ainuttakaan murhaa. Tämän voi lukea pelkästään tarinana erään syrjäseudun hotellinomistajan ja hänen läheistensä tapahtumista. Toisaalta tässä on tarjolla vahva psykologinen kertomus ihmissuhteista, rakkaudesta, ennakkoluuloista ja luottamuksesta. On tartuttava nykyisyyteen ja annettava elämän viedä – niin kauan kuin siihen vielä on mahdollisuus.
Todennäköinen tarina on hieno, vahvaa latausta täynnä oleva romaani, jonka soisi monen lukevan aivan ajatuksen kanssa. Luulisin jokaisen löytävän tästä jotain itsestään ja omista tunteistaan sekä niiden heijastamisesta muihin. Suosittelen kaikille ihmissuhteista, psykologiasta sekä toki hyvistä nykyromaaneista kiinnostuneille, jotka haluavat myös jotakin ajateltavaa. Toisaalta, joku voi löytää tästä pientä parodian poikasta ja toisen mielestä pieni murha olisi piristänyt kokonaisuutta…