Huhti-toukokuussa Helsingissä sijaitsevassa Galleria Kuvituksessa oli näyttely monessakin mielessä hyvin poikkeuksellisesta kirjasta. Maria Sannin To Moscow with a Broken Heart on koskettava kirja, joka edustaa Suomessa harvinaista kirjallisuudenlajia, aikuisille suunnattua kuvakirjallisuutta. Poikkeuksellista on myös kirjan alle kymmenen kappaleen painos. Syykin pienelle painokselle löytyy nopeasti kirjaa selaamalla; kirja pitää sisällään kurkistusluukkuja ja muita käsityönä koostettuja osioita, kuten nokkelan omaelämäkerrallisen ”maatuskan”.
Maatuska on eräänlainen kirjan sisään sidottu vihkonen, jota voi avata kerros kerrokselta kuin maatuskaa ikään, ja jossa päästään kurkkaamaan Maria Sannin ajatuksiin, kuinkas muuten. Nämä kerrontaa syventävät osiot poikkeavat sekä kuvituksellisesti että taitollisesti varsinaisesta kirjasta ja tuovat koko teokselle omaperäisen silauksen.
Vaikka kirjan käsityöläisyyttä hyödyntävä kekseliäs toteutus ihastuttaakin, kaikista omaperäisintä kirjassa on sen aihe. Maria Sann syntyi Moskovassa 1982, mutta Neuvostoliiton romahdus ja sitä seuranneet epävakaat vuodet saivat hänen perheensä muuttamaan Helsinkiin, josta perheen isä on kotoisin. Paluu Moskovaan kutkutteli kauan Sannin mielessä, ja vihdoin 30 vuotta poismuuton jälkeen matka Moskovaan mahdollistui tämän kirjaprojektin myötä. Sitten maailma mullistuu ja Ukrainan sota alkaa. Yhtäkkiä paluu Moskovaan ja koko kirjaprojekti saavatkin aivan uudenlaisia sävyjä.
On hämmästyttävää miten monenlaisia tasoja To Moscow with a Broken Heart saavuttaa. Tekstiä kirjassa ei ole paljon, mutta sanottavaa sitäkin enemmän. Monessakin mielessä kirja käsittelee vaikeaa identiteetin kysymystä; kuka kuuluu meihin ja sitten niihin muihin. Maahanmuuttajan identiteetti tuo helposti mukanaan ulkopuolisuuden tunteen, varsinkin jos on kotoisin itärajan takaa. Sann koki helpommaksi piilottaa venäläisen taustan ja omaksua isänsä perintönä tulevan suomenruotsalaisen identiteetin. Ukrainan kammottavat tapahtumat tuovat kuitenkin mukanaan kaiun lapsuudesta, halun jälleen kerran kadota ja tulla näkymättömäksi, lainatakseni Sannin omia sanoja Lastenkirjainstituutin Onnimanni-lehdestä.
Identiteettikysymys jatkuu myös matkalla sukulaisten luo, rajan toiselle puolelle. Sannin runollisen lyhyestä ilmaisusta voi tuntea kaikuja siitä miltä tuntuu elää sen tiedon kanssa, että ehkä joutuu pakotetuksi Ukrainan rintamalle. Sukulaiset voivat etsiä lohtua ajatuksesta, että ehkä rintamalle joutuvat sittenkin jotkut muut, maaseudun venäläiset, mutta itsensä huijaamistahan tällainen ajattelu on. Sukulainen määrätään armeijaan juuri kun Sann on Moskovassa ja kaikki toivo tuntuu turhalta. Vaikka Sann kokee matkallaan myös ihmisten hyvyyttä, ei Moskova ole enää se lapsuuden muistojen paikka, vaan paikka jossa hänelle ei ole enää tilaa. Mikä tunteiden myllerrys ja lopetus matkalle, jonka piti alkaa aivan toisenlaisissa merkeissä.
Kirjasta huomaa, että sen tekoprosessi on ollut todella tunteikas, ja Sannin kyky välittää nämä tunteet lukijalle onkin kirjan ehdoton vahvuus. Mutta kuvakirjasta kun puhutaan, ei kirjasta voi tietysti puhua painottamatta itse kuvitusta. Sannin näennäisen yksinkertainen väripinnoilla leikittelevä tyyli on erinomainen pohja kerronnalle joka kutsuu tulkintoihin. Joku minua fiksumpi on kutsunut Sannin tyyliä haikuiksi kuvien muodoissa, joten miksipä en lainaisi näinkin mainiota luonnehdintaa.
Nykyään kun kirjallisuus painottuu yhä enemmän digitaalisiin julkaisumuotoihin, on hätkähdyttävää ja ilahduttavaa selata näinkin anteeksipyytelemätöntä kirjaa, joka ei oikeastaan voisi olla olemassa missään muussa kuin fyysisessä olomuodossa. Tosin mainittakoon, että kirjasta on tulossa myöhemmin kaupallisempi versio, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten se eroaa tästä ensimmäisestä versiosta. Joka tapauksessa tällä hetkellä ainoa tapa päästä lukemaan To Moscow with a Broken Heart on tehdä ekskursio Galleria Kuvitukseen, jonka käsikirjastossa kirja on luettavissa. Kirjan teosta on tehty myös podcast, joka on ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, miten kuvakirjoilla on hurja potentiaali, jota ei usein ainakaan Suomessa olla oikein ymmärretty hyödyntää. Kokeellinen To Moscow with a Broken Heart on tiennäyttäjä, joka toivottavasti inspiroi muitakin kirjoittajia ja kuvittajia rohkeasti kokeilemaan siipiään.