Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Yöpöytäni on oikeastaan vain tuoli, jonka yläpuolella on pieni hyllykkö. Hyllykön ylimmällä hyllyllä on kirjoja, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet odottamaan vuoroaan lukujonossani; muut hyllyt täyttyvät sekalaisesta tavarasta: kuulokkeet, latauskaapeleita, korvatulpat, nukahtamislääke, jalkavoide. Hyllykön viereen olen ruuvannut pienen pyöreän lukulampun. Sen saa helposti suunnattua mihin haluaa, mutta koska kiinnitys seinän kipsilevyyn ei ole paras mahdollinen, pyrin pitämään sen aloillaan. Tuolilla vuoteen vieressä on valkoinen muovilaatikko, johon on kasautunut luettavaa, liikaakin. Laatikon kirjat vaihtuvat sitä mukaa kun niitä luen, paitsi yksi.
Tutustuin Georges Perecin tuotantoon muutamia vuosia sitten, kun sain puolivahingossa suosituksen lukea hänen Elämä. Käyttöohje -teoksensa. Lukukokemus oli järisyttävä. Sitten sain puolivahingossa vinkin lukea hänen pienen Tiloja / Avaruuksia -tutkielmansa, ja taas maailmat järkkyvät. Vain reilun sadan sivun mittaan Perec mahduttaa pohdintoja tilallisuuden tai ympäristön mahdollisuuksista, lennokkaita ajatuksia siitä, mikä on omaa tilaa, miten tila koetaan ja mitä tilan tai avaruuden ympärillä voi olla.
Perec aloittaa pienimmästä mahdollisesta: kuinka sanat paperilla, kirjan sivulla, luovat tilan. Siitä katse avartuu vuoteeseen, yksityiseen tilaan, minun tilaani, huoneeseen, huoneistoon, edelleen rakennukseen. Tiloja / Avaruuksia edeltää Elämä. Käyttöohjetta, ja onkin kiinnostavaa lukea, kuinka Perec jo tässä hahmottelee tuota tulevaa mestariteostaan. Yhä ulommas mentäessä Perec miettii korttelin elämää, kuinka se sijoittuu kaupunkiin, ja minkälaisin harjoituksin ajattelija tai kirjoittaja voi sen liikkeen, muutoksen, tilan, havaita tai vangita. Kirjan lopusta ei löydy hakemistoa, vaan ”luettelo eräistä tässä teoksessa käytetyistä sanoista”.
Kääntäjä Ville Keynäsille voi taas kerran antaa suitsutusta Perecin ranskan kääntämisessä. Kun kirjan alkuperäinen nimikin (Espéces d’espaces) on jo sanaleikki, mitä kaikkea rivien välistä onkaan löytynyt! Keynäsin käännösjälki on moitteetonta, ja saa Perecin ajattelun tuntumaan kirkkaalta, sivistyneeltä, syvälliseltä. Ranskalaiselta, sitä sanaa kai hain!
Tiloja / Avaruuksia ei tyhjene yhdellä lukukerralla. Se on nykyään melko hankalasti saatavilla (oman kappaleeni löysin verkkodivarista), mutta hankinnan arvoinen se ehdottomasti on. Pieneen kirjaseen on helppo palata, kun haluaa löytää hengähdyspaikan itseään viisaammassa seurassa. Muut kirjat vaihtuvat, Georges Perecin Tiloja / Avaruuksia pysyy valkoisessa muovilaatikossa tuolilla vuoteeni vieressä.
