Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä on niitä kirjoja, joita hyvällä omalla tunnolla voi selailla, sen kummemmin paneutumatta. Tarttuu sitten kiinnostavimpiin. Lähinnä kuviin ja kuvateksteihin. Aiheet ovat globaaleja.
Mitä Missä Milloin on suomalainen vastine menneen vuoden kronikkaan, enempi oman maan tapahtumiin keskittynyt, jo vuodesta 1950 ilmestynyt. Kirjasarjan ratkaisematon probleemi on nimessä: viime syksynä ilmestyi MMM 2019, joka kertoo vuoden 2017 syksyn sekä vuoden 2018 elokuun loppuun tapahtuneet. Sen sijaan Tieteen Kuvalehden Vuosikirja 2018 on täsmänimi sisältäen koko vuoden. Siksi se ilmestyykin aina vasta seuraavan vuoden puolella, on ilmestynyt vuodesta 2000 alkaen.
Nimensä mukaan vuosikirja on kuva- ja tiedepainotteinen. Ei siellä Trumpia mainita, jos ei Suomeakaan. Tosi upeita kuvia sieltä on selattavissa, sillä asialla ovat monen maan huippukuvaajat ja kuvittajat. Pääsemme jalkapallopoikia pelastamaan Thaimaan luolista kuin myös keskelle Yhdysvaltojen maastopaloja, tutustumaan Marsin sisuksiin sekä tiedeteknisiin tekosydämiin. Ja kuvathan ovat komeita, siinä tekstit kalpenevat.
On siellä näitä arkipäivän sensaation tapaisiakin pikkujuttuja, kuten hollantilaisesta Wim Hofista, joka voi oleskella jääkylmässä vedessä pari tuntia sen kummempia väristyksiä ja kylmänväreitä tuntematta. Ja yhdysvaltalainen Michelle Myers, joka yhden migreenikohtauksen jälkeen alkoi puhua brittiaksentilla, vaikkei ole iänkuun päivänä USA:n ulkopuolella käynyt; aiemmin hän on puhunut australialaisella ja irlantilaisella painotuksella englantiaan, vaikkei olisi halunnut.
Itse olen odottanut kielipuolena, että tulisi kone, joka kääntäisi puheen livenä edes perusenglanniksi, ja katso! – pian sekin on totta. Jopa pelkän ajatuksenkin ymmärtävä kone on nähnyt päivänvalon 4.4.2018 – pian aprillipäivän jälkeen:
– Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva Arnav Kapur on kehittänyt ilman ääntä toimivan mikrofonin. Se rekisteröi leuan ja kasvojen pieniä liikkeitä, joita ihminen tekee, kun hän ’puhuu hiljaa mielessään’.
Älyrobotti kokosi Ikea-tuolin; joku jenkki ajoi formulavauhtia polkupyörällä: 296 kilometriä tunnissa, joku kiinalainen ratkaisi Rubikin ajassa 3,47 sekuntia…
Monenlaista nippelitietoa tarpeellisemman tiedon seassa.
Liekö sopivaa ollenkaan yhtyä Stephen Hawkingin heittoon älyllisen elämän löytymiseen ja olemiseen jossain päin universumia, vaikkei Maassa sitä vielä olekaan. Hawking kuoli viime vuonna 76-vuotiaana astrofysiikan supertähtenä, joka ilmaisi itseään kahden sanan minuuttivauhdilla. 21-vuotiaana diagnosoidulle potilaalle lääkärit antoivat aikanaan elinaikaa kaksi vuotta – aika ylittyi siis aika reilusti.
Kirjan koko on A4, joten kuvat pääsevät oikeuksiinsa, kun taas koko rajoittaa yövuoteella selaamista. Kieltämättä suomalaisen silmin vähän Valitut palat -fiilis lukiessa syntyy, vaikka kirjan kotipesä on Tanska.