Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Alan Weisman poukkoilee ympäri maapalloa jututtamassa eri alojen asiantuntijoita biologeista kemisteihin selvittääkseen, millainen olisi maailma ilman ihmiskuntaa. Kirja leikittelee ajatuksella, että ihmiset tarkemmin määrittelemättömästä syystä yhtäkkiä katoaisivat tai kuolisivat sukupuuttoon. Mitä tapahtuisi ihmisen luomuksille, kuten kaupungeille, kotieläimille ja epäorgaanisille jätteille? Hienoimmat saavutuksemme murenevat tomuksi vuosikymmenissä tai viimeistään -sadoissa, mutta monet tekemämme radikaalit muutokset planeettamme ekosysteemissä tulevat säilymään meidän mittakaavassamme ikuisesti.
Kirja on täynnä mielenkiintoista pikkutietoa ympäristön tilasta kiinnostuneelle. Minulla ei esimerkiksi ollut aavistustakaan, että Englannissa on ollut 1800-luvun puolivälistä lähtien toiminnassa koetila, jonka kymmenistä koepeltotilkuista on otettu näytteet joka vuosi tähän päivään saakka, ja näin seurattu teollistumisen, lannoitusaineiden ja ilmaston muutoksen vaikutuksia maaperään ja kasveihin.
Kirjan tyyli on leppoisan jutusteleva, toimittajamainen. Se on myös kyllin neutraali sävyltään, että sen voi leikiten lukea omalla näkökulmallaan sävytettynä. Takakannen arvosteluteksti kehui Weismanin sävyä ihmiskuntaa kohtaan sympaattiseksi; minun mielestäni kirja vain vahvisti sen, mikä tuntuu selvältä muutenkin: kaikki on mennyt päin helvettiä.