Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Varmasti jokainen on joskus miettinyt millaista olisi jos olisikin päätynyt elämässään toisenlaisiin ratkaisuihin. Mitä jos voisi vain hypätä toisen housuihin ja kokeilla miltä tuntuisi ura aivan erilaisella alalla? Tässä on lähtökohta Étienne Davodeaun omaperäiselle sarjakuvalle, jossa hän ja nimeä viinitilallisena kerännyt Richard Leroy pääsevät kokeilemaan toistensa työtä reilun vuoden ajan. Siinä samassa puhutaan syvällisiä ja pohditaan, mistä oikeastaan löydämme merkityksen, sekä työlle että elämälle.
Davodeau siis työskentelee yli vuoden Leroyn viinitilalla ja oppii yhtä ja toista viinien saloista. Ihan tavallinen viinitila ei kuitenkaan ole kyseessä. Leroy harjoittaa biodynaamista viljelyä, jonka itävaltalainen filosofi Rudolf Steiner kehitti 1920-luvulla. Biodynaamisessa viljelyssä keskitytään maan, kasvien ja eläinten hyvinvoinnin tasapainottamiseen ja viljelytoimien ajoittamiseen muun muassa astrologisten syklien mukaisesti. Ei ihan peruskamaa siis, ja Davodeau suhtautuu touhuun hyväntuulisesti, mutta avoimen skeptisesti. Sarjakuvaummikko Leroy puolestaan näkee miten sarjakuvia tehdään, kustannetaan ja miten valtavan laaja koko julkaisukenttä oikeastaan on.
Myönnettäköön, että viininviljelyn nyanssit eivät ensi alkuun jaksaneet hirveästi innostaa. Kiinnostavaksi homma alkaa kuitenkin muuttua kun viinitilalle tulee vierailulle kuuluisa viiniarvostelija, jota kiinnostaa lopputuote, mutta ei sitten niin lainkaan miten tuote on syntynyt ja keitä sen tekijät ovat. Leroylle itse prosessi on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä kuin se, mitä saadaan aikaan ja millä hinnalla. Hän voisi laajentaa viinitarhaansa ja tienata enemmän, mutta se tapahtuisi kaiken muun kustannuksella. Kyse on lopulta rakkaudesta tietynlaista elämäntapaa kohtaan, ja samalla tavalla työ on merkityksellistä myös Davodeaulle.
Entä mitä arvostelumenestys lopulta kertoo lopputuotteesta? Leroy sokkomaistattaa Davodeaulle viinejä ja eräs viineistä kolahtaa heti kympillä. Kyse on halvasta viinistä, joka on laadullisesti loistava, mutta jolla jostain syystä ei ole mitään asiaa niiden oikeasti arvostettujen viinien listalle. Päteekö sama myös sarjakuviin? Davodeau pohtii, että ei ehkä ihan samassa määrin, mutta tämä pisti itseni miettimään. Erityisesti Ranskassa on nähtävissä miten vuodesta toiseen myyntilistojen kärjissä roikkuvat ne samat Asterixit ja Niilo Pieliset. Maassa, jossa ilmestyy noin 5 000 sarjakuvaa vuodessa, aika moni kiinnostava ja taidokkaasti tehty sarjakuva jää loputa vaille ansaitsemaansa huomiota.
Tutustuessaan sarjakuvien maailmaan Leroy on kyllä poikkeuksellisen onnekas. Davodeau on alallaan hyvin verkostoitunut, joten Leroy ei jää yksin ihmettelemään kirjapinojensa keskelle, vaan pääsee myös haastattelemaan monia lukemiaan tekijöitä. Eräs huvittava tapaus on, kun Leroy ei oikein ymmärrä Lewis Trondheimin sarjakuvien päälle: miksi Trondheim on ensinnäkin päättänyt piirtää alter egonsa aina lintuna? Hän saa vastauksen, kun Trondheim itse piirtää hänelle sivun sarjakuvan, jossa selittää ratkaisuaan!
Merkitykselliseksi Leroyn kirjallisella matkalla osoittautuvat Marc-Antoine Mathieun surrealistiset ja metakerrontaa hyödyntävät sarjakuvat, joihin, noloa kyllä, en ole itse tutustunut, vaikka häneltä on useampi sarjakuva suomeksi käännettykin. Myös palkittu Le Photographe, joka kertoo valokuvajournalisti Didier Lefèvren kokemuksista Afganistanin sodan aikana, osoittautuu napakympiksi. Leroy ja sarjakuvan tekijät Emmanuel Guibert ja Frédéric Lemercier löytävät nopeasti yhteisen sävelen, varsinkin kun miehet osoittautuvat todellisiksi viinin ystäviksi itsekin, ja niin eräänlainen ympyrä sulkeutuu: yhteisen lasillisen ympärille.
Eräs kysymys jää sarjakuvassa kuitenkin vastaamatta. Miten Davodeau ja Leroy tutustuivat toisiinsa, ja mistä Davodeau sai ajatuksen edes ehdottaa erikoista kokeiluaan? Pieni vihje sarjakuvassa annetaan; Davodeauta viehättää ajatus, ettei Leroy tiedä sarjakuvista yhtään mitään. Tästä lähtökohdasta on hedelmällistä lähteä herättelemään ihmistä ihan erilaiseen maailmaan. Tosin harmi kyllä Leroyta ei konkreettisesti pistetä piirtämään mitään. Kamoon, kyllä joku pieni zine menisi, vaikka kynä olisi miten vieras kädessä!
The Initiates : A Comic Artist and a Wine Artisan Exchange Jobs on omaperäinen ja yllättävä sarjakuva. Ei mitään suurta draamaa, vaan mukavan intiimi tarina siitä, mikä tekee työstä tekemisen arvoista.
