Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Koistisen bändi on tekemässä debyyttilevyä, mutta monenlaiset ongelmat tuntuvat vainoavan projektia. Basisti Janne peuhaa naisissa, nuori ja lahjakas kitaristi Taro sekoilee epävarmuutensa ja orastavien päihdeongelmiensa kanssa. Uusi laulaja Jasmine on tyrmäävä lavalla, mutta lavan ulkopuolella kovin etäinen. Biisintekijä ja rumpali Koistinen yrittää pitää rakoilevaa bändikemiaa jotenkin näpeissään, mutta se ei ole helppoa, koska hän itsekin kärsii oikeastaan kaikista samoista ongelmista kuin muutkin bändin jäsenet. Lisäksi hänen niskansa on kipeä ja jaloista häviää toisinaan tunto.
Tasapainoilua on Jussi Valtosen esikoisromaani. Jo tässä teoksessa paljastuu Valtosen myöhempiä teoksia kannatteleva voima: taito kirjoittaa kauniisti ihmisistä ja ihmissuhteista. Kuinka paljon helpompaa elämä olisikaan, jos jatkuvien väärintulkintojen sijasta ihmiset pysähtyisivät ilman kiihkoa puhumaan toisilleen rehellisesti ja selvittäisivät asiat! Tosin, jos Koistinen, Jasmine ja kumppanit näin tekisivät heti kun pitäisi, olisi Tasapainoilua melko paljon ohuempi kirja.
Jussi Valtonen tuntee omakohtaisesti kuvaamansa taiderock-piirit. Arvata vain sopii, paljonko kirjan kiertue- ja studiokokemuksista ja erityisesti niiden tragikoomisista vaiheista on suoraa transkriptiota tosielämästä. Läpimurtoa odottelevan taiteilijan työ ei ole aina herkkua. Mutta lämmöllä Valtonen puhaltaa henkeä ankeisiinkiin hetkiin ja laittaa erityisesti studiokohtauksissa kunnollisen komediavaihteenkin silmään. Levyn miksauksesta kertova kohtaus on huikea.
Jussi Valtosen Tasapainoilua on ehjä, kaunis romaani. Syvyydessään ja koskettavuudessaan se ei ole vielä hänen muun tuotantonsa veroinen, mutta missään tapauksessa tämä ei ole vakava moite. Ihmissuhteista kirjoittamista harva taitaa tässä maassa yhtä hyvin kuin Valtonen. Siispä Kirjavinkeiltä iso suositus!
