Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Oi! Markus Kajo on kirjoittanut uuden kirjan! Tandem-kentauri eli Kettusen jo mones kirja on tosiaankin tuttua ja turvallista pakinataidetta parhaimmillaan. Markus Kajon alter egon Kettusen fanit tietävät mitä saavat: kielenvääntelyä ja outoja ideoita, roppakaupalla non sequitur -logiikkaa ja niin edelleen. Pitkästä aikaa luettuna Markus Kajo tuntuu raikkaalta, jos kohta hieman itseään toistavalta. Mutta mikäpä siinä, jos se itse on hauska ja oivaltava.
Hauskimmillaan Kajo on keksiessään jonkun täysin omituisen idean – sanotaan nyt vaikka kaksipäisen kentaurin – ja pohdiskellessaan sitten sitä niin ja niin eri suunnista kuin vain mahdollista. Mitä esimerkiksi silloin, jos vain kentaurin takapää olisi juopotellut, mutta poliisi epäilisi koko otusta rattijuopumuksesta. Toisena esimerkkinä lainaan kritiikkiä lehmän osien, satakerran erittäinkin, nimeämisestä:
”Jos kuvitellaan, selvyyden vuoksi, että lehmät käyttävät ohjelmoijillekin tuttua heksadesimaalijärjestelmää […] 100-kerta olisikin meikäläisen järjestelmän 256-kerta.”
Ja tästä Kajo laskettelee tietenkin hurmaavan kaltevaa pintaa koko koulujärjestelmämme kritiikkiin, ja kysyy, kuka korvaa, kun päähän on syötetty petatolkulla puhdasta sontaa.
Mutta sitten, keskeltä kaikkea, nousee teksti nimeltä Me hiljaisuuden, numeroiden, hämärän, valon, ja appelsiininmakuisten ja muiden yksinäisten ajatusten lapset. 15 sivua niin pakahduttavaa tarkkuutta, lämpöä, empatiaa ja ymmärrystä, että pala nousee kurkkuun vain sitä ajatellessaankin. Tämä upea, viisas, opettavainen teksti ei ole mikään hupaisa pakina: se on Markus Kajon suurteos, välkehtivä timantti, jota hän on hionut vuosikymmeniä kestäneen kirjoittajanuransa aikana. Jo pelkästään tämän tekstin vuoksi Markus Kajo on vinkkinsä ansainnut. Teksti löytyy oheisen linkin takaa myös Kajon itsensä ääneen lukemana.
Ja muistakin syistä. Lukekaa. Saatatte oppia jotain. Tai ainakin tulette iloiseksi.
