Kun haastattelen kirjailijoita, kysyn aina lopuksi suosituksia. Ne ovat usein kirjoja ja tätä kautta olen tutustunut jo useampaan kiinnostavaan teokseen. Viimeksi runoilija Riikka Simpura suositteli vuodenaikaan sopivasti Georges Perecin Talvinen matka -teosta, kehuen sitä ”hykerryttävän nerokkaaksi”.
Tämä Poesiavihkoissa julkaistu teos on hyvin pieni: kyseessä on pienessä vihkomuodossa vain yhdeksänsivuisesta novellista, joka kertoo nuoresta kirjallisuudenopettajasta Vincent Degraëlista. Hän löytää vuonna 1939 eräästä yksityisestä kirjastosta kiehtovan teoksen, nimeltään niin ikään Talvinen matka ja alkaa lukea sitä. Teos tuntuu ensin plagioivan useimpia merkittäviä ranskalaisrunoilijoita, kunnes Degraël oivaltaa, että Talvinen matka onkin julkaistu vuosikymmeniä ennen näitä mestariteoksia. Tämän kirjallisen sensaation selvitteleminen osoittautuu kuitenkin hyvin vaikeaksi.
Se jutun juonesta, lukekaa loput itse – novelli on todellakin varsin lyhyt, mutta hyvin oivaltava. Tästä vihkojulkaisusta huomattavan tekee se, että suomentaja Sami Sjöberg on kirjoittanut novellin jatkoksi jälkisanansa, joilla onkin sitten mittaa suunnilleen tuplasti novellin itsensä verran. Sjöberg sijoittaa Perecin novellin kontekstiinsa osana Oulipo-kirjallisuutta ja kertoo millainen kollektiiviromaani novellin pohjalta on rakentunut. Novellissa on pienestä koostaan huolimatta paljon tasoja, jotka olisivat kiitäneet reippaasti ohi ilman Sjöbergin selityksiä.
Lämmin suositus siis tälle pienelle vihkoselle. Talvinen matka ei kestä kauan, mutta tarjoaa raikkaita näkymiä kokeelliseen kirjallisuuteen. Tämän myötä myös päätökseni tilata Poesiavihkot tälle vuodelle tuntuu entistä paremmalta. Toivottavasti kohdalle osuu tällaisia helmiä!