Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Toisen maailmansodan alkuvaiheissa Natsi-Saksa miehitti lyhyiden taisteluiden jälkeen Norjan. Tärkeä syy miehitykseen oli tietenkin pitkä Pohjanmeren rannikko, mutta oli Norjassa muutakin kiinnostavaa: Saksa oli aloittelemassa atomipommihankettaan Kurt Diebnerin ja Werner Heisenbergin johdolla, ja heidän johtava teoriansa oli, että toimivaan fissioreaktioon tarvittaisiin vedyn harvinaista deuterium-isotooppia. Deuteriumia saataisiin raskaasta vedestä, ja maailman ainoa raskaan veden teolliseen tuotantoon pystyvä laitos oli Norjassa, Rjukanin pikkukaupungin liepeillä, Vemorkissa.
Norjassa oli vahvasta natsivallasta huolimatta aktiivisia vastarintasoluja, joita johdettiin Britanniasta käsin. Professori Leif Tronstad oli keskeinen hahmo uusien norjalaississien koulutuksessa ja heidän operaatioidensa suunnittelussa. Liittoutuneet päätyivät siihen, että Vemorkin raskasvesilaitoksen tuhoaminen voisi olla koko sodan lopputuloksen kannalta keskeistä. Norjalaiset vastarintamiehet pääsivät kevättalvella 1943 toteuttamaan uskomatonta sabotaasia, yllättämään natsit perusteellisesti. Neal Bascombin Talvilinnake on kirja näistä pelottomista ja sitkeistä miehistä, jotka kitkuttelivat talven yli erämaassa pahimmillaan jäkälää syöden vain päästäkseen iskemään isänmaansa puolesta hirmuhallintoa vastaan.
Bascombin kirjan tyyli on sangen kaunokirjallinen. Oikeastaan Talvilinnaketta voi lukea kuin historiallista jännitysromaania, vaikka lähdeviittauksetkin ovat toki kunnossa. Ehkä välillä Bascombin laveat maalailut käyvät hieman hermoille, mutta pääosin tarina etenee vetreästi. Ja millainen tarina! Pakko nostaa hattua sisukkaille norjalaissotilaille. Kuolema kulkee läheltä, mutta maltti säilyy. Talvilinnake on huima sankaritarina siitä, kuinka yhdenkin miehen panos saattaa olla kriittinen koko suursodan lopputuloksen kannalta.
Talvilinnake on kiinnostava kurkistus sellaiseen osaan toisen maailmansodan historiasta, joka meikäläisestä näkökulmasta ei ole ihan niin hyvin tunnettu. Se on sujuvaa luettavaa, suurelle historiasta kiinnostuneelle lukijakunnalle suunnattua asiaproosaa. Kannattaa kokeilla.
