Annalla ja Jussilla on hyvä avioliitto ja lahjakas tytär. Milloin liitto on alkanut väljähtyä? Milloin miehen työpäivät alkavat oudosti pidentyä? Miksi Anna alkaa nähdä houkuttelevia unia? Kaikki on kuitenkin hyvin, onhan… Kummankin elämä tuntuu jotenkin tyhjältä. Jussin työpäivien jälkeistä aikaa alkaa sulostuttaa Nadja, nuori ja viehättävä opiskelija. Jussin mielestä Anna on muuttunut. Perhe alkaa luisua erilleen toisistaan, he ovat ajautumassa karille.
Talven jälkeen valo on tummasävyinen kertomus siitä, miten avioero vaikuttaa perheeseen. Uusioperheiden elämä ei ole auvoista kummallakaan taholla. Tilanteesta joutuu kärsimään vanhempien lisäksi eniten tytär, Marja, joka kertoo myös omalla suullaan tarinaansa ja motiivejaan eräisiin tekoihin.
Jokainen asianosainen kertoo romaanissa omia tuntemuksiaan kunakin aikana, seurauksia ja taustaansa. Ilmi tulee useita asioita, joita ei aikaisemmin ole ehkä perheessäkään puhuttu avoimesti. Ovatko päähenkilöt edes olleet näistä tietoisia? Alitajunta tekee tepposiaan ja Annankin tilanne hieman ryöpsähtelee käsistä. Marja ottaa äidin tehtäviä liian nuorena ja kokee vastuun painavana, mutta reagoi siihenkin omalla tavallaan.
Mielenkiintoinen kuvaus perheestä ja sen hajoamisesta, uuden rakkauden mahdollisuuden etsimisestä. Henkilöiden mielentilojen kuvaus on ehkä parasta antia, vaikka melko raadollista välillä onkin. Unelmat ja todellisuus eivät koskaan ehkä kohtaa.
Hyvää kotimaista ihmissuhde- ja perhekuvausta sellaisena kuin se pahimmillaan ja ehkä toisinaan myös parhaimmillaan voi olla. Tilannetaju on välillä suorastaan herkullista, vaikka aihe on rankka ja synkkä. Pidin erityisesti kahden erilaisen naisen tuntojen kuvaamisesta saman miehen kohdatessaan sekä nuoren Marjan ajatuksista, jotka ovat eräs esimerkki uusioperheen vanhimman lapsen tragediasta, jos kohta kasvusta ja vastuustakin. Kirjailija kuvaakin parhaiten naisten ajatuksia ja tuntoja, Jussin osuus jää ehkä aavistuksen jäykemmäksi. Hyvä valinta ihmissuhderomaaneista kiinnostuneille, tähän tarinaan voi monikin samaistua. Esikoisromaaniksi tämä oli mielestäni erittäin hyvä.