Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Karl Ove Knausgård keskittyy tässä nuoruusvuosiinsa; naisen ja rakkauden kaipuuseen, työntekoon ja vakaaseen sekä varmaan uskoonsa siitä, että hänestä tulee kirjailija.
Karl Ove valmistuu lukiosta ja penkkareita juhlitaan norjalaisittain useamman päivän menoin railakkaasti. Vanhemmat ovat nyt eronneet ja hänelle on tulossa uusi pikkusisko. Isän kanssa välit eivät ole kummoiset, mutta silti Karl Ove käy hänen ja tämän uuden vaimon luona isän alkavasta alkoholismista huolimatta. Nuori mies tekee irtiottoa ja pyrkii järjestämään jo omaa elämäänsä. Hän on jo saanut kirjoittaa levyarvosteluja lehteen, hänet on jopa esitelty lehdessä. Kaikki ovet ovat avoinna. Hän päättää lähteä sijaisopettajaksi Pohjois-Norjaan, niin kauas kuin mahdollista.
Jo matkalla pohjoiseen hän tapaa tytön. Muutenkin hän tuntuu vain etsivän naista, joka paikasta. Sopivaa tai sopimatonta. Kunhan olisi joku rakkauden kohde, joku joka antaisi ja saisi. Pikkukylä tuntuu hyvältä paikalta, asunto on ja opetuskin alkaa luistaa jotenkin rehtorin parin huomautuksen jälkeen. Lapset pitävät hänestä ja hän on suosittu, myös paikalliset alkavat hiljalleen hyväksyä hänet. Samaan aikaan hän työstää vimmaisesti valmiiksi novelleja, jotka ovat yllättävän hyviä. Kopioita hän lähettää sekä kotiin että ystävilleen ja saa palautettakin.
Kaamoksen varsinainen olemus saa aikaan masennuksen, jota on vaikea poistaa edes juomalla. Juotuaan hän muuttuu ensin hauskaksi ja sen jälkeen häneltä menee muisti. Oliko kivaa? Ei hän voi tietää… Pahinta on se, että hän huomaa vilkuilevansa alaikäistä tyttöä vähintään sillä silmällä! On päästävä poikuudesta. On kirjoitettava lisää. Olisiko kohtalo tarjoamassa Karl Ovelle vähän hyvitystä? Hänet hyväksytään uuteen Bergenissä alkavaan kirjoittajakoulutukseen ja Roskilden matkalla hän pääsee kauniisti myös poikuudestaan. Enää on todettava, että pohjoisen kylään hän ei koskaan aio palata, ei todellakaan.
Tekijä kuvaa tarkasti tuntojaan ja pelkojaan tuona hulluna välivuotena. Hän todellakin on varma kirjailijanlahjoistaan, siitä ei ole epäilystäkään. Vain nuorena voi olla niin varma. Yhtä varma voi olla myös siitä, että seksuaalinen epävarmuus jossain vaiheessa häviää. Kerronta on välillä kuin suoraan päiväkirjasta, toisinaan taas kuin unihoureiden ja juopotteluviikon jälkeisen elämän kuvausta. Vahvaa, suoraa, suurta, energistä ja hullun mukaansatempaavaa! Tätä ei uskalla laskea käsistään, jos vaikka Karl Ove ehtisi jo saada jotakin… Tässä osassa sarjaa kerronta pysyy samalla aikatasolla lähes koko ajan, raportoiden nuoren ja ainakin itseään erityisenä pitävän miehen elämästä.
Vahvaa jatkoa Taisteluni-sarjaan, suosittelen kaikille sitä seuranneille sekä itsestään paljon uskoville nuorille sekä myöhemmin kirjoittamisen, houreet ja hulluuden miellyttävyyden keksineille. Tämän voi mielestäni lukea myös erillisenä omaelämäkerrallisena kirjana, nuoruus on keksitty jälleen kerran uudestaan.