Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Joulukuun 8. päivän vastaisena yönä vuonna 1626 syntyy Tukholman kuninkaanlinnassa lapsi, josta on tuleva kuningatar Kristiina. Samana yönä pienessä torpassa Karjaalla tuntematon irtolaisnainen synnyttää kaksoset ja kuolee; lapset – poika ja tyttö – nimetään Bennuksi ja Hagariksi. Paikalle osunut tähtientutkija ennustaa tuon yön lapsille suuria mahdollisuuksia mutta myös suuria vaaroja.
Tähtien turvatit (1889) jäi Topeliuksen viimeiseksi romaaniksi. Itse hän kutsui sitä Välskärin kertomusten vastakirjaksi. Kuten Välskärien alkujaksossa, tapahtumia kehystää 30-vuotinen sota, mutta kun Välskäreissä kuvattiin Kustaa Aadolfin ja hakkapeliittain sankaritekoja sodan keskivaiheilla, Tähtien turvateissa uupuneet joukot kyntävät sodan viimeisiä taistelukenttiä. Poikamainen seikkailu on saanut väistyä, ja etenkin nuorena maailmalle karkaavan Bennun kokemuksista välittyy näkemys sodan raakuudesta ja turhuudesta.
Kirjan alaotsikkona on ”ajan- ja luonteenkuvaus kuningatar Kristiinan ajoilta”. Sota jääkin enimmäkseen taustalle ja Bennu henkilöhahmona ohueksi. Kertomus elää varsinaisen päähenkilön Hagarin sekä häneen peilautuvan Kristiinan kohtaloissa. Molemmat ovat älykkäitä ja kunnianhimoisia nuoria naisia, mutta heidän lähtökohtansa ovat kovin erilaiset. Köyhä orpotyttö ajautuu kuningattaren kirjastonhoitajaksi, ja kahden sukulaissielun kohdatessa epäsäätyinen toveruus sekoittuu kirpeään kilpailuun etevämmyydestä.
Läpi kirjan kulkee uskonnollis-filosofinen pohdiskelu. Uskonsodan savuissa kummittelee vertauskuvallisesti Ilmestyskirjan punainen ratsastaja, jota Jumalan nimissä harjoitettava tappaminen hymyilyttää. Juurettomina ja sopeutumattomina ”tähtien turvatit” puolestaan pyrkivät irtautumaan uskontokuntien ahtaista opinkappaleista.
Tähtien turvatit on monitahoinen romaani, joka murtaa vakiintunutta kuvaa ”topeliaanisuudesta”. Se tarkastelee alakuloisesti isoja yhteiskunnallisia ja ylikansallisia ongelmia, jotka ovat paljolti ajankohtaisia yhä. Siinä sivussa se tarjoaa kaunokirjallisen tulkinnan yhdestä Ruotsin historian arvoituksellisimmista ja kiistellyimmistä hallitsijoista.